Syöpä yleistyy hälyttävää vauhtia. Ongelma on erityisen hankala Suomessa vahvasti ikääntyvän väestörakenteemme johdosta. Kehitystä taklaamaan on käynnistetty kansallisen syöpästrategian valmistelu, jonka pitäisi valmistua ensi kevään aikana. Lisäksi professori varoittaa hyvinvointialueita tekemästä kalliita säästöjä.
Syöpäprofessorin mukaan Suomeen tarvitaan kipeästi syöpästrategia, sillä ilman lisätoimenpiteitä syöpien määrän arvioidaan kasvavan peräti 30 prosentilla seuraavan 10 vuoden aikana.
Koko haastattelu on katsottavissa artikkelin lopun videolta.
Ikääntymisestä puhutaan paljon, mutta sen sen mukanaan tuomasta "syöpätsunamista" vähemmän.
– Suomeen on tulossa syöpätsunami erityisesti väestörakenteen muutoksen takia. Toisin kuin useimmat verrokkimaat, Suomi ei ole tähän mennessä tähän erityisongelmaan reagoinut, toteaa Kansallisen Syöpäkeskuksen johtaja, professori Tomi Mäkelä.
Syöpien esiintyvyyden kasvu näyttää ripeältä – arvio vuodelle 2035 on hurja.
– Lisääntyminen olisi jopa 30 prosenttia eli meillä olisi silloin 46 000 syöpätapausta vuodessa, jos toimenpiteitä ei tehdä, Mäkelä sanoo.
Ennaltaehkäisyä ja yksilöllistä hoitoa
Kansallisen syöpästrategian tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti yhdenvertainen ja laadukas syöpäpotilaiden hoito.
Mäkelä muistuttaa, että strategiassa on tärkeä myös panostaa ehkäisyyn ja varhaiseen syövän toteamiseen.
– Varhainen toteaminen on aihepiiri, johon strategiassa tulee paneutua ja ottaa käyttöön kaikki olemassa olevat uudet työkalut mukaanlukien nestebiopsia eli se, että syöpä voidaan todeta verinäytteestä.
Professori toivoo, että strategiassa kiinnitetään huomiota myös syövän yksilölliseen hoitoon ja sen mahdollistaviin menetelmiin. Yksi näistä on molekyyliprofilointi.
– Kun syöpä havaitaan, syöpäkasvaimesta tehdään profiili eli sormenjälki, josta näkee, millaisia geneettisiä muutoksia on tapahtunut.
– Joskus näin voi löytää sopivan hoidon ja joskus potilaat voivat myös osallistua lääketutkimuksiin, joka tuo sekä kustannushyötyjä että parantaa hoitoja tulevaisuudessa, Mäkelä sanoo.
Suomessa laajaa molekyyliprofilointia pidetään kalliina ja se tehdään alle 10 prosentille soveltuvista potilaista.
Sen sijaan esimerkiksi Hollannissa ja Norjassa profilointi tehdään lähes kaikille soveltuville potilaalle kansallisen ohjelman puitteissa. Professori Mäkelä tavoitteleekin syöpästrategian osana kattavaa kansallista ohjelmaa myös Suomeen.
Lähetä vinkki!
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
Kalliita päätöksiä?
Mäkelä varoittaa siitä, mitä hyvinvointialueiden nykyinen tiukka säästökuuri voi tarkoittaa ensi vuosikymmenellä.
– Kun heti asetetaan säästötavoitteita, on erittäin iso riski, että tullaan tekemään päätöksiä, jotka pidemmän päälle maksavat huomattavasti enemmän.
– Ja tietenkin tämä koskee myös syöpiä, professori sanoo.
13:55