Professori vaatii jopa fyysistä voimankäyttöä kyberhyökkäysten torjumiseksi

Limnéllin mukaan kybervaikuttaminen rehottaa villinä vastatoimien puuttuessa. Hän arvioi, että kyberkykyjen käyttäminen on valtioille houkuttelevaa, koska kiinnijääminen on epätodennäköistä ja poliittiset riskit pieniä.

– Poliittisten päättäjien on ymmärrettävä eriasteisten kyberhyökkäysten vakavuus sekä käytössään oleva vastatoimien keinovalikoima, Limnéll kirjoittaa.

Hänen mukaansa Ranskan vaalihakkerointi, WannaCry-kiristyshaittaohjelma ja Petya-haittaohjelma ovat esimerkkejä viime kuukausina tapahtuneista kyberhyökkäyksistä, joilla on ollut laajoja vaikutuksia niin yhteiskuntiin kuin yrityksiin.

Limnéll arvioi, että hyökkäysten tekijöinä ovat yhä useammin valtio tai valtion kanssa yhteistyötä tekevät hakkeriryhmät.

– Jatkossa tulemme kokemaan vaikutuksiltaan yhä vakavampia ja kehittyneempiä hyökkäyksiä, jollei poliittisesti kyetä ennakolta luomaan riittävää pelotetta vastatoimista.

Limnéll muistuttaa, että valtioiden tekemät kyberhyökkäykset tulevat vaikuttamaan poliittisiin suhteisiin sekä valtarakennelmiin ympäri maailmaa.

Hyökkääjällä tehokkaita keinoja

Kyberympäristö tarjoaa Limnéllin mukaan hyökkääjälle tehokkaita keinoja vaikuttaa niin yhteiskunnan vakauden heikentämiseen kuin poliittisen päätöksenteon hankaloittamiseen.

– Vaikuttaminen ei saa muodostua hyväksytyksi normaalitilaksi vaan siihen on puututtava selkein poliittisin toimenpitein, hän vaatii.

Limnéll varoittaa, että jos vastatoimet jäävät lieviksi, se kannustaa hyökkääjää tekemään yhä rohkeampia hyökkäyksiä.

Suomen ja Euroopan on hänen mukaansa luotava selkeä poliittinen malli, miten tarkoituksellisiin kyberhyökkäyksiin tullaan poliittisesti vastaamaan. Kyse on poliittisen kyberpelotteen luomisesta.