Korkea kolesteroli, verenpaine ja verensokeri ovat muistisairauden riskejä.
– Sydämen voi vaihdattaa ja tukoksia voi liuottaa, mutta irtopäitä on vähemmän liikkeellä, lohkaisee neurologian erikoislääkäri, Helsingin yliopiston neurologian professori Timo Erkinjuntti.
Professorin mielestä ihmiset luottavat nykypäivänä liikaa siihen, että jos kremppaa tulee, lääketiede sen parantaa. Hänen mukaansa meidän jokaisen pitäisi jo keski-iän kynnyksellä kiinnittää huomiota aivoterveyden ylläpitoon.
Siihen kuuluvat terveellinen ruokavalio, liikunta, painonhallinta ja aktiivinen elämänasenne. Yksinkertaisia asioita, joita on kuitenkin hankala pitää aina yllä.
Skarppaa ruokavaliossa!
Ennalta ehkäisevä itsehoito on tärkeintä aivoterveyden ylläpidossa. Se onnistuu samoin konstein kun sydänterveydenkin kohdalla.
Ylipaino, kohonneet kolesteroliarvot, verenpaine ja verensokeri altistavat paitsi sepelvaltimotaudille myös muistisairauksille, kuten Alzheimerin taudille, joten ruokavaliohoito on sama molempien tautien riskien pienentämisessä.
Erkinjuntti puhuu skarppausdieetistä, jolla ei ole mitään tekemistä karppauksen kanssa. Päin vastoin, karppausruokavaliossa keskeisinä edustetut eläinrasvat ovat Erkinjuntin mukaan suorastaan turmiollisia erityisesti henkilölle, jolla on geneettisesti taipumus kohonneisiin kolesteroliarvoihin.
– "Skarppausdieetissä" syödään säännöllisesti aamupala, lounas, päivällinen ja pienet välipalat. Karsitaan turhia nopeita hiilihydraatteja, suositaan hedelmiä ja kasviksia ja vähärasvaisia valkuaisaineita: kala, lintu, rasvaton liha, Erkinjuntti opastaa.
Rasva voitelee elimistöä, ja sitä kuitenkin tarvitaan. Erkinjuntin mielestä paras valinta on kotimainen rypsiöljy. Kalaöljystä ja omega3-lisistä on tutkitusti myös hyötyä aivoterveydelle.
