Professori: Tämä "skarppausdieetti" on terveydelle paras

– Sydämen voi vaihdattaa ja tukoksia voi liuottaa, mutta irtopäitä on vähemmän liikkeellä, lohkaisee neurologian erikoislääkäri, Helsingin yliopiston neurologian professori Timo Erkinjuntti.

Professorin mielestä ihmiset luottavat nykypäivänä liikaa siihen, että jos kremppaa tulee, lääketiede sen parantaa. Hänen mukaansa meidän jokaisen pitäisi jo keski-iän kynnyksellä kiinnittää huomiota aivoterveyden ylläpitoon.

Siihen kuuluvat terveellinen ruokavalio, liikunta, painonhallinta ja aktiivinen elämänasenne. Yksinkertaisia asioita, joita on kuitenkin hankala pitää aina yllä.

Skarppaa ruokavaliossa!

Ennalta ehkäisevä itsehoito on tärkeintä aivoterveyden ylläpidossa. Se onnistuu samoin konstein kun sydänterveydenkin kohdalla.

Ylipaino, kohonneet kolesteroliarvot, verenpaine ja verensokeri altistavat paitsi sepelvaltimotaudille myös muistisairauksille, kuten Alzheimerin taudille, joten ruokavaliohoito on sama molempien tautien riskien pienentämisessä.

Erkinjuntti puhuu skarppausdieetistä, jolla ei ole mitään tekemistä karppauksen kanssa. Päin vastoin, karppausruokavaliossa keskeisinä edustetut eläinrasvat ovat Erkinjuntin mukaan suorastaan turmiollisia erityisesti henkilölle, jolla on geneettisesti taipumus kohonneisiin kolesteroliarvoihin.

– "Skarppausdieetissä" syödään säännöllisesti aamupala, lounas, päivällinen ja pienet välipalat. Karsitaan turhia nopeita hiilihydraatteja, suositaan hedelmiä ja kasviksia ja vähärasvaisia valkuaisaineita: kala, lintu, rasvaton liha, Erkinjuntti opastaa.

Rasva voitelee elimistöä, ja sitä kuitenkin tarvitaan. Erkinjuntin mielestä paras valinta on kotimainen rypsiöljy. Kalaöljystä ja omega3-lisistä on tutkitusti myös hyötyä aivoterveydelle.

– Eläinrasva on suomalaisille turmion tie, varsinkin kun meillä on geeniperimässä kohonneet kolesteroliarvot.

Vältä masennusta

Yleisimmät aivojen rappeutumista aiheuttavat muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti ja Parkinsonin tauti. Aivoverenkiertosairauksista yleisin on niin sanottu pienten aivoverisuonten sairaus.

Erkinjuntti huomauttaa, että monet keski-ikäiset kuten myös yhteiskunnan päättäjät tuntuvat ajattelevan, että muistisairaudet eivät kosketa minua, koska sehän on vanhojen ihmisten asia. Fakta tosiaan on se, että muistisairauksia on eniten yli 80-vuotiailla, mutta niihin voi sairastua jo nelikymppisenä.

– Se on pieni osuus, mutta arvioiden mukaan noin 7 000–10 000 sairastuu muistisairauteen työikäisenä, Erkinjuntti sanoo.

Ruokavalion ja liikunnan määrän lisäksi myös mielenterveys vaikuttaa muistisairauden riskiin.

– Vaikeaa masennusta sairastavilla on korkeampi muistisairauden riski. Kyykkymasennus (työkyvyttömyyttä aiheuttava masennus) kiusaa aivojen muistirakenteita.

Hyvään elämää ei voi saada reseptillä

Professori muistuttaa, että lääkehoito on vain yksi osa muistisairauden hoidossa. Kokonaisvaltainen terveyden hoito ja muistisairauden kuntoutus sekä ehyt hoitopolku ovat avainasemassa.

Positiviisella elämänasenteellakin voi oikeasti saada ihmeitä aikaan.

– Sehän tässä on vaikeutena, että hyvää elämää ei voi ostaa tai saada reseptillä, koska jokaisen on mietittävä itse, miten sen saa.

– Yksinkertainen neuvo on, että aamulla katsoo rauhassa huoneentauluaan ja miettii viisi minuuttia ennen ylös nousua, miten teen tästä päivästä taas hyvän päivän, Erkinjuntti opastaa.

Studio55.fi/Piritta Palokangas