Mainos

Professori: Kukaan ei oikeasti tarvitse proteiinipatukoita

Ravitsemustieteen professorin Mikael Fogelholmin mukaan tavallinen suomalainen ihminen ei tarvitse kauppojen hyllyillä notkuvia proteiinilla rikastettuja tuotteita.

– Eivät ihmiset oikeasti tarvitse "lisättyä proteiinia" -tyyppisiä tuotteita. Suurinta osaa proteiinilla rikastetuista tuotteista eivät tarvitse edes urheilijat. Tuotteet ovat tarpeetonta hifistelyä, sanoo Fogelholm Helsingin yliopistosta.

Fogelholmin mukaan tavallinen suomalainen saa jo tarpeeksi proteiinia ruuastaan, ellei ole vegaani.

– En väitä, että proteiinilla rikastetut tuotteet olisivat huonoja, ja etteivätkö ne kävisi joskus välipaloiksi, mutta ei niitä kokonaisproteiinin määrän saannin vuoksi tarvita, Fogelholm painottaa.

Fogelholmin mukaan keskivertosuomalainen saa proteiinia reilun gramman painokiloaan kohti, mikä enemmän kuin on tarpeen.

– Suomalaiset saavat proteiinia jopa puolitoista kertaa enemmän kuin on tarve, sillä 0,7 grammaa proteiinia riittäisi painokiloa kohti, Fogelholm kertoo.

Ei saa korvata ruoka-aterioita

Fogelholmin mukaan proteiinipatukoiden tai juomien nauttiminen ei ole terveydelle haitallista, muttei niillä saa korvata ruokaa ja aterioita.

– Joissakin tilanteissa proteiinilisät käyvät välipaloiksi, mutta jos rupeaa niitä päivittäin kiskomaan naamaan tai heikentämään omaa monipuolista ruokavaliotaan, niin silloin se on ilman muuta huono asia, Fogelholm painottaa.

Fogelholm muistuttaa, että kehonrakentajat ovat käyttäneet proteiinituotteita jo vuosikymmenet, mutta se liittyy lihasten kasvattamiseen ja teho perustuu siihen, että proteiini nautitaan heti harjoittelun jälkeen tai sen lomassa.

– Jos treenaaja saa välittömästi voimaharjoittelun jälkeen noin 20 grammaa proteiinia, niin se auttaa lihasmassan kasvattamisessa, mutta siinä ei ole kyse kokonaisproteiinin määrän lisäämisestä, vaan ajoittamisesta, Fogelholm sanoo.

Fogelholm haluaa muistuttaa, että hiilihydraatit ovat ihmiskeholle tärkeitä. Fogelholmin mukaan proteiinibuumi on seurausta karppaus-keskusteluista, mutta hän uskoo buumin laantuvan.

– Ehkä tämä kestää vielä muutamia kuukausia tai maksimissaan muutaman vuoden, arvelee Fogelholm.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.