Professori: Alkoholi tappaa yhä enemmän ja nuorempana

Vuonna 2012 alkoholiin kuoli Tilastokeskuksen mukaan 1960 suomalaista. Tämä on vajaa neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samaan aikaan kulutus laskee. Mikä selittää tätä outoa yhtälöä?

– Nyt esille tulleet kuolemat johtuvat aikaisemmista veronalennuksista. Kuolemia edeltää niin sanottu latenssiaika. Se on aika, joka kuluu altistuksesta sairauden syntyyn, arvioi terveyspolitiikan professori Ilkka Vohlonen.

Tätä arviota tukee maksasairauksista johtuvien kuolemien kasvu, mikä viittaa pitkäaikaiseen runsaaseen käyttöön. Maksasta johtuvien kuolemien vuosittainen määrä onkin kaksinkertaistunut tällä vuosituhannella.

Laitoshoidon purku näkyy

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) nähdään, että taustalla saattaa olla muutakin.

– Vaatii useamman kuukauden päihteettömyyden ennen kuin sellaiset neurobiologiset muutokset korjaantuvat. Kynnys pidempiaikaiseen laitoskuntoutukseen pääsyyn on voinut nousta erityisesti vaikeampien päihdeongelmasta kärsivien osalta. Hoitoa on muutettu avopalvelujen suuntaan, sanoo kehityspäällikkö Airi Partanen THL:lta.

Laitoskuntoutuksen asiakasmäärät ovat laskeneet 2000-luvun puolivälistä vuoden 2012 loppuun mennessä vajaalla parilla tuhannella. Samaan aikaan katkaisuhoitoasemien käyttäjät ovat kasvaneet reilulla parilla tuhannella. Partinen painottaa, että lyhytaikaiset katkaisut ja avohoidot eivät riitä vaikean tason päihdeongelmaisille. Hän arvioi, että asenteet ovat muuttuneet.

– Asenteet saattavat leimata itse aiheutetuiksi ongelmiksi ja ajatellaan, että niitä ei hoideta yhtä tehokkaasti kuin muita vaikeita pitkäaikaisia sairauksia.

Tutkija puhuu myös ilmiöstä nimeltä hoitopessimismi.

–  Hoitopessimismi näkyy esimerkiksi niin, että ajatellaan, että jos katkaisu- tai kuntoutushoidossa oleva "retkahtaa", niin se tarkoittaa sitä, että ei kannata hoitaa. Vaikka sen pitäisi tarkoittaa sitä, että hoitoa pitää tehostaa, tarjota toistuva tai pidempi päihdekuntoutusjakso, Partinen kritisoi.

Veroa nostettu muutamassa vuodessa viisi kertaa

Alkoholiveroa alennettiin keskimäärin 33 prosentilla vuonna 2004, väkeviä 44 prosenttia. Tämän jälkeen veroa on on korotettu niin, että vuoden 2008 alusta veroa korotettiin keskimäärin reilun kymmenen prosenttia, vuonna 2009 alkoholiveroa korotettiin kahdesti 10 prosenttia kerrallaan ja 2012 korotettiin oluen ja mietojen käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien veroa 15 prosenttia sekä muiden juomien veroa 10 prosenttia.

Tämän vuoden alusta astui voimaan uusi, keskimäärin seitsemän prosentin nousu. Tämä oli viides veronousu muutaman vuoden sisällä. Tämä ei kuitenkaan Vohlosen mukaan riitä.

–  Johtuen siitä, että alkoholi on osa elinkustannusindeksiä, hinnan korotukset eivät välttämättä heijasta ostovoiman muutoksia. Miksi verotus ja elinkustannusindeksin sisältö on kytketty toisiinsa? Itä-Suomen yliopistolla työskentelevä Vohlonen kysyy.

Koska alkoholi on mukana elinkustannusindeksissä, eivät sen verotukseen liittyvät hinnan nostot välttämättä heijastu suomalaisten myyntivoiman alenemisena. Vohlosen mukaan tilanne koskee heikkotuloisia.

Erityisen huolissaan professori on nuorisosta.

– Nuorten maksukyky on huonompi kuin aikuisilla ja erityisesti nuorten alkoholin käyttöä ja tupakointia voidaan ohjata hintasääntelyllä, Vohlonen jatkaa.

Perhemallit muuttuneet

Alkoholin kulutuksen suunta on kuitenkin laskeva. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, myös kuolemien pitäisi kääntyä laskuun pitkällä tähtäimellä. Vuonna 2012 kulutus oli ensimmäistä kertaa lähes kymmeneen vuoteen alle 10 litran sataprosenttisena alkoholina asukasta kohden.

Partinen kiinnittää huomion perheisiin.

– Perhemallista, jossa raitis vaimo on pitänyt juoposta miehestä ja lapsista huolta, on siirrytty siihen, että molemmat vanhemmat voivat käyttää alkoholia, Partinen päättää.