Alkoholikuolemat ovat jälleen kasvussa, vaikka kulutus laskussa. Kuolemien kasvu ei tule loppumaan moneen vuoteen, ennakoi asiantuntija. Sen lisäksi alkoholiin kuollaan yhä nuorempana.
Vuonna 2012 alkoholiin kuoli Tilastokeskuksen mukaan 1960 suomalaista. Tämä on vajaa neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samaan aikaan kulutus laskee. Mikä selittää tätä outoa yhtälöä?
– Nyt esille tulleet kuolemat johtuvat aikaisemmista veronalennuksista. Kuolemia edeltää niin sanottu latenssiaika. Se on aika, joka kuluu altistuksesta sairauden syntyyn, arvioi terveyspolitiikan professori Ilkka Vohlonen.
Tätä arviota tukee maksasairauksista johtuvien kuolemien kasvu, mikä viittaa pitkäaikaiseen runsaaseen käyttöön. Maksasta johtuvien kuolemien vuosittainen määrä onkin kaksinkertaistunut tällä vuosituhannella.
Laitoshoidon purku näkyy
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) nähdään, että taustalla saattaa olla muutakin.
– Vaatii useamman kuukauden päihteettömyyden ennen kuin sellaiset neurobiologiset muutokset korjaantuvat. Kynnys pidempiaikaiseen laitoskuntoutukseen pääsyyn on voinut nousta erityisesti vaikeampien päihdeongelmasta kärsivien osalta. Hoitoa on muutettu avopalvelujen suuntaan, sanoo kehityspäällikkö Airi Partanen THL:lta.
Laitoskuntoutuksen asiakasmäärät ovat laskeneet 2000-luvun puolivälistä vuoden 2012 loppuun mennessä vajaalla parilla tuhannella. Samaan aikaan katkaisuhoitoasemien käyttäjät ovat kasvaneet reilulla parilla tuhannella. Partinen painottaa, että lyhytaikaiset katkaisut ja avohoidot eivät riitä vaikean tason päihdeongelmaisille. Hän arvioi, että asenteet ovat muuttuneet.
– Asenteet saattavat leimata itse aiheutetuiksi ongelmiksi ja ajatellaan, että niitä ei hoideta yhtä tehokkaasti kuin muita vaikeita pitkäaikaisia sairauksia.
Tutkija puhuu myös ilmiöstä nimeltä hoitopessimismi.
– Hoitopessimismi näkyy esimerkiksi niin, että ajatellaan, että jos katkaisu- tai kuntoutushoidossa oleva "retkahtaa", niin se tarkoittaa sitä, että ei kannata hoitaa. Vaikka sen pitäisi tarkoittaa sitä, että hoitoa pitää tehostaa, tarjota toistuva tai pidempi päihdekuntoutusjakso, Partinen kritisoi.