PRH: Marxistit, Dyykkarit ja Raittiit Porvarit sekä kymmenettuhannet muut yhdistykset lopetusuhan alla

Hiljaisilta yhdistyksiltä ei ole tullut minkäänlaista ilmoitusta rekisteriin vuoden 1995 jälkeen. PRH:n mukaan monet yhdistykset ovat hiipuneet elinkeinorakenteen muuttuessa.

– Aktiiviset henkilöt kaikkoavat siellä. Ei saada uusia rekrytoitua, vaikka on edelleen toiveita siitä. Ei siellä varmaan osata tehdä konkreettista päätöstä siitä, että nyt tämän yhdistyksen toiminta lopetetaan, kertoo Patentti- ja rekisterihallituksen tiimiesimies Jouko Koitto.

"Yhdistys on johtonsa näköinen"

Suomen suurin nuorisoyhdistys on pysynyt elinvoimaisena jo todella kauan. Puheenjohtajan mukaan toiminta kiteytyy johtamiseen ja nuoruuteen. 

– Aika usein sanotaan, että yhdistys on jäsenistönsä näköinen. Kääntäisin sen niin, että yhdistys on johtonsa näköinen. Aika hyvä nyrkkisääntö on se, että jos yhdistyksen johto alkaa kuolla pystyyn, niin kyllä yhdistyskin alkaa kuolemaan pystyyn, tiivistää Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Anna Munsterhjelm.

Jokaiselle jotakin

Suomihan on yhdistysten luvattu maa ja "poistorekisteriä" katsomalla sen kyllä havaitsee. Pelkästään Alajärveltä löytyy omat järjestöt asuntosäästäjille, huvilanveistäjille, filatisteille, maamiehille ja kauppaopettajille. 

Esimerkiksi Forssassa on yhdistys koripalloerotuomareille, reformisteille, sosialisteille ja DDR:n ystäville.

Helsingin alueella on olemassa yhdistykset dyykkareille, akateemisille tyrskyturskaajille, "kompuuttereista" tykkääville metsämiehille, alkoholismin torjujille ja elämän ystäville.  

Tampereella yhdistyksiä on muun muassa lattiapalloilijoille, väsyneille, suojatyön tekijöille ja kasikymppisille.

Joensuun osalta rekisterissä on esimerkiksi amfibiolentäjille, nuorille kokoomus-senioreille, porvarillisille varhaisnuorille sekä marxilaisille tekniikan opiskelijoille.

Kajaanissa voi törmätä raittiisiin porvareihin, Kirkkoahon demokratian pioneereihin tai vaikkapa Suomen kansan yhtenäisyyden puolueen Kajaanin maalaiskunnan puolueosastoyhdistyksen jäseniin.

Uusiutumista tarvitaan

PRH arvioi, että lopullinen lopettamisluku pyörii kolmessakymmenessätuhannessa yhdistyksessä. Partioaktiivin mukaan kaikessa on kyse myös uudistumiskyvystä.

– Jos miettii vaikka digitalisaatiota, meillä on kännykät, meillä on partion omia sovelluksia, että ei niitä tarvitse kieltää vaan pikemminkin muokata toimintaa nykypäivän tarpeisiin, kertoo Munsterhjelm.