Presidentti Niinistö kertoi Financial Timesille ajatuksiaan Putinista, Natosta ja maailmanpolitiikasta: "Suomalaiset eivät kannata Natoa ja minä olen suomalainen"

Video: Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen pohti Huomenta Suomessa, onko demokratia vai diktatuuri parempi ratkaisu valtiolle

Euroopan Unioni on hänen mukaansa jäämässä toiseksi "personoituneen globaalin politiikan" -ajalla. Tällä hän viittaa vahvoihin persoonoihin, kuten Venäjän presidentti Vladimir Putiniin, Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpiin ja Kiinan presidentin ja kommunistisen puoleen pääsihteeri Xi Jinpingiin.

Osa näistä persoonista on pönkittänyt valta-asemaansa viimeaikoina, kuten esimerkiksi Xi Jinping viime syksynä, jolloin hänen nimensä ja ideologiansa kirjattiin puolueen peruskirjaan. Kommunistinen puolue on myös ehdottanut, ettei Kiinan presidentin toimikausia tarvitsisi välttämättä rajata kahteen toimikauteen.

– On vaikea saada paikkaa pöydästä, sillä se on tarkoitettu vahvoille ja voimakkaille.

"Kasakka ottaa sen, mikä on löysästi kiinni"

Presidentti kertoi brittiläiselle taloussanomalehdelle, että geopoliittisten riskien tulisi olla heräys Euroopan Unionille. Geopoliittisilla riskeillä viitataan maantieteellisestä sijainnista johtuviin riskeihin.

Financial Timestin toimittajan mukaan Niinistö ei juuri yritä peitellä ajatuksiaan siitä, että Venäjä on hänen ensimmäisiä huolenaiheitaan. Hänen kysyessään Niinistön ajatuksista presidentti Putinista Niinistö oli turvautunut vanhaan venäläiseen sananlaskuun.

– Kasakka ottaa sen, mikä on löyhästi kiinni, joten siksi pitää olla suoria mielipiteitä ja ne pitää tuoda esille selkeästi.

Niinistö on käyttänyt aiemminkin kasakkavertausta, esimerkiksi vuonna 2014 maanpuolustuskurssilla pitämässään puheessa.

Tuolloin hän tarkensi, että "...asioista on pidettävä kiinni. Ellei pidä, voi alkaa tapahtua." Tämä koskee presidentin mukaan niin turvallisuutta kuin taloutta.

"Tämä on selvä takaisku lännelle"

Niinistön huolenaiheisiin lukeutuu myös Yhdysvaltojen vetäytyminen Iranin ydinasesopimuksesta.

Toimittaja Tapio Nurmisen kommentti Iranin ydinasesopimuksen merkityksestä.

Vetäytymisellä on Niinistön mukaan muun muassa se vaikutus, että se tarjoaa Venäjälle paikan päästä lähemmäksi Eurooppaa.

– Tämä on selvä takaisku lännelle.

Financial Timesin toimittaja kirjoittaa, että Suomi arvostaa liittoutumatonta asemaansa Euroopan Unionin jäsenyydestä huolimatta.

Niinistö oli kuitenkin todennut haastattelussa, ettei Suomi silti ole liian pehmeä: Suomi oli ensimmäinen maa, joka tuomitsi Venäjän Krimin liittämisen itseensä vuonna 2014.

Natokorttia pidettävä ennemmin kädessä kuin pelattava

Toimittaja tiedusteli presidentiltä myös Suomen mahdollista liittymistä Natoon. Tähän Niinistö oli vastannut, että Nato on ennemminkin kädessä pidettävä kuin pelattava kortti.

– Suomalaiset eivät kannata sitä ja minä olen suomalainen.

Muita Niinistön Financial Timesille esittämiä huolenaiheita olivat EU-maiden epäyhtenäinen politiikka Lähi-idästä ja Afrikasta tulevia turvapaikanhakijoita kohtaan.

Suomi on tänä vuonna Arktisen Neuvoston - johon kuuluu Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Taska, Islanti, Yhdysvallat, Kanada ja Venäjä - puheenjohtajamaa ja Niinistö näkeekin neuvoston potentiaalisena kanavana lievittää jännitteitä.

– Arktinen ympäristö on tarpeeksi cooli nykyiseen kuumaan poliittiseen ilmastoon, Niinistö letkautti.

Hänen viimeiset sanansa eivät kuitenkaan jääneet vitsailuun, vaan hän palasi vielä ympäristöuhkiin.

– Jos menetämme arktisen alueen, menetämme maailman. Tämä on näin simppeliä.