Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka pitää Mauno Koiviston uran merkittävimpänä saavutuksena irtautumista Suomen ja Neuvostoliiton välisestä ystävyys-, yhteistoiminta- ja avunantosopimuksesta.
Mauno Koiviston toisella presidenttikaudella vuonna 1990 Suomi tulkitsi yksipuolisesti Pariisin rauhansopimuksen artiklat, jotka koskivat Suomen asevarustusta ja Saksaa. Tämä antoi Suomelle mahdollisuuden todeta YYA-sopimuksen sotilaspoliittisten artikloiden menettäneen merkityksensä, vain hieman ennen Neuvostoliiton romahtamista.
Rauhansopimuksen tulkinta vapautti Suomen YYA-sopimuksen painostavista velvoitteista. Siinä piti toimia nopeasti, salaisesti ja yllättäen.
– Koiviston toiminta tässä tilanteessa osoitti valtiomiestaidon korkeimman luokan osaamista, Jukka Tarkka arvioi.
Uutta oli myös se, että Suomi alkoi ottaa aiempaa selvemmin kantaa itänaapurin tapahtumiin. Neuvostoliiton romahdettua Suomi arvosteli Venäjän ihmisoikeusloukkauksia Etykin periaatteiden mukaisesti sekä ilmoitti esimerkiksi maan vallankaappausyritysten yhteydessä, ettei Suomi hyväksy väkivaltaisia poliittisia muutoksia.
– Oli kutakuinkin ennenkuulumatonta, että Suomi otti näin jyrkästi kantaa Kremlin valtataisteluun. Neuvostoliiton aikana tällainen ei olisi tullut kysymykseen, Tarkka sanoo.
"Osasi väistää ansan"
Ulkopolitiikan painopiste siirtyi idästä kohti länttä, ja Suomi hakeutui Euroopan unionin jäseneksi. Suomen jäsenyyshakemus jätettiin Koiviston jälkimmäisen presidenttikauden loppupuolella.