Hylättyjen äänien määrä nousi presidentinvaalien toisella kierroksella verrattuna ensimmäiseen kierrokseen.
Oikeusministeriön tulospalvelusta ilmenee, että mitättömiä ääniä oli kertynyt lähes 20 600, kun alustava laskenta valmistui illalla.
Mitättömien äänten osuus on 0,7 prosenttia annetuista äänistä. Vaalipäivän ääniä hylättiin suhteessa enemmän kuin ennakkoääniä.
Vaalien ensimmäisellä kierroksella mitättömiä ääniä annettiin lähes 9 100, joka on 0,3 prosenttia tuolloin annetuista äänistä.
Tilastokeskuksen mukaan yleisin syy äänen hylkäämiseen ensimmäisellä kierroksella oli se, että äänestyslipussa oli äänestäjän nimi, jokin erityinen tuntomerkki tai muu asiaton merkintä. Näitä oli yli puolessa hylätyistä äänestyslipuissa.
Toiseksi yleisin hylkäämissyy oli se, että ehdokkaan numero oli merkitty epäselvästi. Näitä oli vajaa neljännes ensimmäisen kierroksen mitättömistä äänistä. Tyhjiä lippuja oli hylätyistä noin joka seitsemäs.