Puunpoltto on merkittävä ilmanlaatuun vaikuttava tekijä pientaloalueilla. Kehnot tulisijat, saunan lämmitys ja roskanuotiot lisäävät terveydelle vaarallisia pienhiukkasia, häkää ja hiilivetyjä.
Hengitysliiton ilmansuojeluasiantuntija Suvi Haaparanta pitää puuta hyvänä lämmön lähteenä, mutta sitä on poltettava oikein: märkää puuta tai jätettä ei saisi polttaa lainkaan ja tulisijan pitäisi olla kunnossa.
Ilmansuojelupäivillä keskiviikkona Lappeenrannassa puhunut Haaparanta muistutti, että Suomessa ei ole säädetty päästörajoja puunpoltossa käytettäville kattiloille ja tulisijoille, kuten on tehty monissa muissa maissa.
-Päästörajoilla voitaisiin varmistaa tehokkaampien tulisijojen kehitys ja käyttö. Ympäristöministeriössä on suunniteltu hiilimonoksidin päästörajojen sekä hyötysuhdevaatimusten laatimista, mutta käyttöönotosta ei ole vielä tietoa, Haaparanta kertoi.
Pienpolton päästöjen vaikutus on suurinta tiivisti rakennetuilla pientaloalueilla, joissa varaavat takat ja puukiukaat ovat yleisiä. Haittaa lisää matalalla sijaitsevat piiput - päästöt eivät ennätä laimentua ennen niille altistumista. Ongelma on pahin pakkasaamuina, kun päästöt jäävät leijumaan lähelle maanpintaa ja tunkeutuvat sisälle rakennuksiin.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla pienissä puukattiloissa, takoissa, leivinuuneissa ja kiukaissa hiukkaspäästöjä muodostuu 270-430 tonnia ja häkää 4000 tonnia vuodessa. Pienpolton päästöjen osuus on 25 prosenttia hiukkasten ja haihtuvien orgaanisten yhdisteitten kokonaispäästöistä.
(MTV3-STT)