Poliisin tynnyrioperaatio ei mennyt kuin Strömsössä

Tynnyrijutun ansoitus vuodenvaihteessa 2011-12 ei mennyt kuin Strömsössä, Tampereen krp:n rikosylikonstaapeli Antti Karhola kertoi Aarnio-oikeudenkäynnissä.

Karhola kertoi oikeussalissa 22. joulukuuta 2011 alkaneesta valetynnyrioperaatiosta.

- Oli aatonaatonaatto ja olin kuvainnoillisesti joulukinkku kainalossa, kun tuttu poliisi Hollannista soitti, Karhola kertoi.

Tampereen krp oli aiemmin tehnyt paljon yhteistyötä Hollannin poliisin kanssa, joten yhteydet sinne olivat hyvät. Poliisi kertoi, että Arnheimin lähellä kuljetusliike oli ottanut viranomaisiin yhteyttä ja sisältä oli löytynyt 140 kiloa hasista. Tynnyri oli ollut matkalla Suomeen.

Hasistynnyri

Koko Aarnio-juttu nivoutuu tähän Hollannissa paljastuneeseen tynnyriin.

Krp pääsi 2011-12 salakuljetusliigan jäljille joulukuun tynnyrissä olleen prepaid-puhelinnumeron ja aikaisempien tynnyrilähetysten puhelinnumeroiden avulla.

Nämä numerot johtivat myös Pasilan mieheen, jonka henkilöllisyys ei selvinnyt tutkinnan aikana. Tynnyrijutussa tuomittiin viisi miestä pitkiin vankeusrangaistuksiin.

Krp lopetti Pasilan mies -tutkimukset loppuvuodesta 2012, kun Helsingin huumepoliisi kertoi Pasilan miehen numeroiden olleen heidän tiedottajapuhelimiaan.

Uusi Aarnio-tutkinta alkoi kesällä 2013.

- Välitin tiedon vielä töissä olevalle kollegalle, Karhola kertoi. Tämä ryhtyi selvittämään asiaa.

Tynnyrissä oli puhelinnumero ja osoite, joten krp:ssä ajateltiin, että jutussa voisi olla mahdollisuus päästä eteenpäin salakuljettajiin Suomessa.

Tynnyri oli rakennettu taidokkaasti. Sisällä oli lyijypainot, hiekkaa ja hasista. Korkista pohjaan ulottui metalliputki täynnä sitä kemikaalia, jota tynnyrissä pitkin olla. Eli korkin avaamalla ei todellista sisältöä huomannut.

Joululoma pilalle

- Tuli joulu ja minun piti olla välipäivät lomalla, mutta eihän siitä mitään tullut, kun olin koko ajan puhelimessa.

Karhola keskeytti lomansa ja palasi töihin.

Tampereen krp:ssä ryhdyttiin selvittämään mikä olisi paras tapa tutkia juttua ja saada ansatynnyri lähtemään Suomeen.

Diplomaattinen vääntö oli ”mieletön”. Lopulta lupa Hollannin syyttäjiltä heltisi ja Karhola lähti kollegansa kanssa Hollantiin 2. tammikuuta 2012. Ansatynnyri piti saada liikkeelle.

Ansatynnyrin seuranta ei suju

Alkuperäinen tynnyri oli rikottu avaamisen yhteydessä. Lisäksi tässä vaiheessa takavarikosta oli kulunut aikaa jo yli kymmenen päivää, joten kiire oli.  

- Rakensimme uuden tynnyrin ja sijoitimme siihen kaksi lähetintä. Siihenkin meni ylimääräistä aikaa, kun kollega tuli kipeäksi.

Osoitetarrat laitettiin kylkeen, mutta taas tuli uusi päivän viivästys. Kuljetusrekka, johon tynnyri oli määrä lastata, oli mennyt rikki.

Lopulta 4. tammikuuta rekka ja tynnyri lähtivät liikkeelle.

- No, eihän se tietenkään suoraan Suomeen tullut, vaan rekka ajoi terminaaliin Enschedeen ja tynnyri purettiin sinne odottamaan.

Rekkaa kollegansa kanssa seurannut Karhola jäi passiin terminaalin lähelle. - Poliisiasema oli siinä lähellä ja ajattelimme, että kotonakin voisi välillä käydä.

Krp:n miehet saivat sovittua, että Enscheden poliisi katsoisi millaiseen rekkaan tynnyri lastataan, kun se lähtisi liikkeelle. Hollantilaisille järjestettiin mahdollisuus tarkkailla seurantalaitetta ja krp:n miehet palasivat Suomeen.

Tynnyri katoaa

Hollantilaiset eivät kuitenkaan tynnyrin lähtöä 6. tammikuuta huomanneet. Kukaan ei tiennyt minkä yhtiön rekassa tynnyri oli - tai oliko se edes rekassa. Toki seurantalaitteet toimivat.

- Taas puhelimen kampeen ja yhteys tuttuun poliisiin Saksaan. He tekivät melkoisen työn ja lopulta löysivät rekan joltain autobahnin levähdysalueelta.

Saksalaiset poliisit seurasivat rekkaa Travemünden satamaan, jossa perävaunu lopulta lastattiin laivaan. Suomeen se saapui 8. tammikuuta ja otettiin seurantaan täällä.

Tynnyrin toimittamisessa oli vielä vaikeuksia, kun osoitteeseen merkitty yritys oli tekaistu. Osoite oli kuitenkin oikea.

Samaan aikaan tynnyrin hollantilainen lähettäjä vaati sen palauttamista takaisin Hollantiin.

Tynnyri toimitettiin Loviisan Isnäsiin.

”Ei varaa riidellä”

Oikeudenkäynnin 60. päivänä kuultiin todistajana myös Tampereen krp:n rikoskomisario Jari Rätyä. Hän kertoi olleensa tynnyrin tiimoilta yhteydessä Jari Aarnioon 29. tai 30. joulukuuta.

Rädyn mukaan jutussa tuli ilmi yhteyksiä henkilöihin, jotka olivat Helsingin huumepoliisin kiikarissa.

- Epri-rekisterissä taisi olla mainintoja, että he ovat Helsingillä kohteena tai vai oliko rikosilmoitusjärjestelmässä. En muista tarkkaan.

- Siksi puhuin Aarnion kanssa, Räty kertoi.

Syyttäjien mukaan Aarnio oli tämän jälkeen varoittanut organisaatiotaan siitä, ettei tynnyriä saa ottaa vastaan. Näin kuitenkin kävi. Aarnio on tietysti kiistänyt tämän.

Räty johti tutkintaa vain lyhyen aikaa vuodenvaihteessa 2011-12. Tammikuun alussa se siirrettiin krp:n pääosastoon Vantaalla.

Tampereen krp ja Helsingin huumepoliisi ovat tehneet vuosien mittaan paljon yhteistyötä. Räty kertoi, että Helsingin ja Vantaan krp:n välillä oli ongelmia.

- Meillä ei ole varaa riidellä. Tieto on saatava sieltä missä se on, Räty kuvasi Tampereen krp:n periaatetta.


Lue myös:

    Uusimmat