Poliisi aloitti esitutkinnan Husin vuosia kestäneestä hankintasotkusta – sairaanhoitopiiri havainnut satoja säännöstenvastaisia hankintoja

Tuoreen raportin mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) on vuosina 2019–2021 tunnistettu yhteensä noin 300 säännöstenvastaista hankintaa.

Tuoreimmat sopimuksettomat tai kilpailuttamattomat ostot on löydetty tänä vuonna, eikä kaikkia ole raportin mukaan vieläkään tunnistettu.Sisäisen tarkastuksen toukokuun päätteeksi valmistuneen raportin mukaan selvitystyön keskeneräisyyden takia on haastavaa arvioida tarkkaan, milloin säännöstenvastaisista hankinnoista päästään eroon.

Husin mukaan säännöstenvastaisuus pitää sisällään sekä hankintalain että Husin omien ohjeistuksien rikkomisen.

Hankintalaki vaatii, että tietyn arvoiset ostot on kilpailutettava. Kilpailutuksen tarkoitus on säästää veronmaksajien rahoja ja varmistaa, että rahoille saadaan laadukasta vastinetta.

Lisäksi kilpailutukset torjuvat korruptiota tekemällä hankinnoista läpinäkyvämpiä.

Alun perin Husin tavoitteena oli varmistua hankintojen lainmukaisuudesta tämän vuoden loppuun mennessä, mutta tästä aikataulusta ollaan sairaanhoitopiirin mukaan jäljessä.

Reaktiona tilanteeseen Hus on perustanut hankintojensa ohjaamista ja valvomista varten määräaikaisen johtajaviran. Husin hallitus päätti puolitoista vuotta kestävän viran perustamisesta kokouksessaan toukokuun alkupuolella.

Uuden johtajan toimikausi jatkuu vuoden 2022 loppuun.

– Hänen ainoana tavoitteenaan on huolehtia siitä, että kaikki asiat tehdään sen eteen, että homma korjaantuu, Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen sanoo.

Uusi johtaja Leena Koponen asettuu Husin organisaatiossa suoraan toimitusjohtajan alaisuuteen. Hänen tehtävänsä on tehostaa vuonna 2019 alkanutta hankintojen korjausohjelmaa sekä kuroa umpeen koronaepidemian aiheuttamaa hankintavelkaa.

Tarkastus löysi 200 miljoonalla kilpailuttamattomia hankintoja

Husin hankintoihin liittyvät puutteet nousivat julkisuuteen kesällä 2019, kun STT uutisoi asiaan liittyvistä epäilyksistä. Tuolloin kuntayhtymän sisäinen tarkastus epäili, että veronmaksajien rahoilla toimiva Hus olisi tehnyt mahdollisesti jopa kymmenien miljoonien eurojen edestä hankintoja ilman kilpailutusta.

Dna-analyyseja koskeva pistokoe oli paljastanut, että kyseisiä hankintoja oli kahden vuoden aikana tehty kilpailuttamatta 1,7 miljoonan euron edestä.

Hus teetti tämän jälkeen ulkoisen selvityksen kilpailuttamatta jääneiden hankintojen määrästä. Tilintarkastusyhtiö BDO:n laatiman raportin mukaan Hus oli todennetusti jatkanut vanhoja sopimuksia ilman uutta kilpailutusta lähes 200 miljoonan euron edestä kahden vuosikymmenen aikana.

BDO huomautti, että suorahankintojen kokonaismäärää tai -arvoa oli mahdoton arvioida muun muassa sekavan dokumentaation vuoksi. Lisäksi selvitys koski vain tiettyjä Husin johdon valitsemia asiakirjoja.

Raportti nosti esille myös tilausoikeuksien huomattavan suuren määrän. Tilausjärjestelmässä oli raportin mukaan yli 6  000 tilausoikeutta, eikä käyttöoikeuksia ollut systemaattisesti katselmoitu.

–  Näin suuren tilaajajoukon valvonta keskitetysti ei ole mahdollista, raportissa todettiin.

Toimitusjohtaja Tuominen on vakuuttanut, että kilpailuttamatta jääneiden hankintojen osuus kaikista Husin hankinnoista on ollut vuodessa alle viisi prosenttia.

Hus tekee vuodessa hankintoja jopa lähes miljardin euron edestä. Tällöin yksi prosentti vastaa kymmentä miljoonaa euroa.

Hus on kertonut löytäneensä sekä sellaisia sopimuksia, joita on jatkettu ilman uutta kilpailutusta, että sellaisia sopimuksia, joita ei ole kilpailutettu lainkaan.

Poliisi selvittää virkavelvollisuuden rikkomista

Husin hankinnat ovat kiinnostaneet myös Helsingin poliisia, joka kertoi viime vuonna selvittävänsä niihin liittyviä epäselvyyksiä.

Tapaukseen liittyvä esiselvitys on nyt valmistunut, ja poliisi on aloittanut esitutkinnan.

– Rikosilmoitus on kirjattu, ja syytä epäillä rikosta -kynnys on ylittynyt, kertoo rikosylikomisario Lauri Huittinen Helsingin poliisin talousrikostutkinnasta.

Poliisi tutkii asiaa epäiltynä virkavelvollisuuden rikkomisena. Huittinen kertoo, että ketään yksittäistä henkilöä ei vielä tässä vaiheessa epäillä. Hänen mukaansa tutkinta lähtee liikkeelle samasta teemasta kuin asiaa koskenut uutisointi.

– Muutamasta viime vuodesta lähdemme liikkeelle. Sitä en osaa vielä sanoa, laajeneeko vai supistuuko se johonkin (ajanjaksoon).

Toimitusjohtaja Tuominen kertoo, ettei poliisi ole ottanut häneen asiassa yhteyttä. Hänellä ei ole tietoa siitä, että poliisi olisi ollut yhteydessä myöskään kenenkään muuhun Husissa.

– En ole kuullut keneltäkään johtoryhmän jäseneltä mitään tuohon viittaavaa, Tuominen sanoo.

Niin ikään Tuomisen edeltäjä, nykyisin SDP:n kansanedustajana vaikuttava Aki Lindén kertoo, ettei poliisi ole ollut yhteydessä häneen tapaukseen liittyen.

Rikosylikomisario Huittinen korostaa, että tutkinta on alkutekijöissään. Hän kuvailee esiselvitysmateriaalia laajaksi.

Hankintoihin oltu yleisesti tyytymättömiä

STT:n keräämien tietojen valossa puuttumista hankintojen ongelmiin on hidastanut puutteellinen tiedonkulku Husin sisällä.

Toimitusjohtajan alaisuudessa toimiva sisäisen tarkastuksen yksikkö on varoittanut hankintojen mahdollisista epäselvyyksistä sekä edellisen että nykyisen toimitusjohtajan aikana, mutta organisaatio alkoi perehtyä asiaan järjestelmällisenä ongelmana vasta viranomaisten otettua yhteyttä.

Juha Tuominen aloitti Husin johdossa vuoden 2019 alussa, mitä ennen hän kiersi organisaatiossa perehtymässä uuteen tehtävään. Tuomisen mukaan tyytymättömyys hankintoja kohtaan nousi loppuvuonna esille yleisellä tasolla.

Niiden pohjalta hän käynnisti alkuvuodesta hankintojen yleisen kehittämisohjelman.

– Viesti ei ollut, että hankintoja tehdään laittomasti, vaan että se on kankea. Yleisenä johtamisoppina pystyin päättelemään, että jos järjestelmä on hajautettu ja sitä sanotaan kankeaksi, siihen pitää puuttua, Tuominen sanoo.

Tuomisen mukaan sisäinen tarkastus ei nostanut mahdollisia laittomuuksia esille loppuvuonna järjestetyssä tapaamisessa tai hänelle toimitetuissa materiaaleissa. Hän kertoo havahtuneensa tilanteeseen vasta keväällä, jolloin Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) pyysi asiasta selvitystä.

Sisäisen tarkastuksen asiakirjoista löytyy kuitenkin saman vuoden tammikuussa sopimuksista laadittu lyhyt tarkastuskertomus ja siitä johdolle tehty tiivistelmä, joissa asiasta varoitettiin tuoretta toimitusjohtajaa.

Edellissyksyllä käsitellyt dna-analyysit nostettiin raportissa tästä esille "konkreettiseksi esimerkiksi".

– Ongelmallinen tilanne havaittiin syksyllä 2018 tilausprosessin tarkastamisen yhteydessä. Kävi ilmi, että hankintoja voidaan toteuttaa jopa miljoonilla kilpailuttamatta, raportissa kerrottiin.

Raportti ei nostanut esille uusia ongelmallisia sopimuksia, mutta kaipasi kehittämistä sopimuksia seuraavan asianhallintajärjestelmän kehittämiseen, jotta sopimukset olisivat helpommin löydettävissä ja valvottavissa.

Lyhyen raportin mukaan riskinä on, ettei hankintalakia noudateta.KKV:n tutkimusten jälkeen markkinaoikeus määräsi Husin maksamaan yhteensä 160 000 euroa seuraamusmaksuja vuonna 2020.

"Yllätti meikäläisen"

Huono tiedonkulku ei rajoitu vain Tuomisen kauden alkuun, vaan hankintojen epäselvyyksistä on varoiteltu myös hänen edeltäjänsä, Husia vuosia 2010–2018 johtaneen Aki Lindénin aikana.

– Tarkastuksissa saadun käsityksen mukaan hankintaprosessi koetaan monimutkaiseksi ja vaikeaksi. Hankintoja on toteutettu kilpailuttamatta suorahankintoina eikä peruste suorahankinnalle ole aina ollut perusteltavissa, vuotta 2011 koskevassa sisäisen tarkastuksen vuosikertomuksessa lukee.

Havainto toistui samansuuntaisena seuraavina vuosina.

Husin toimintakertomuksessa yksikkö puolestaan varoitti sisäisen valvonnan riittämättömyydestä. Ensimmäisenä näistä varoituksista on kertonut Iltalehti.

Vuosien varrella Husin johto on käsitellyt tiettyihin hankintoihin liittyviä epäselvyyksiä, mutta niitä on Lindénin mukaan pidetty yksittäistapauksina.

Sekä hän että Tuominen nostavat syksyllä 2018 käsitellyt dna-analyysit esimerkiksi tästä.

– Ylimmän johdon tasolla oli sellainen käsitys, että tämä asia [hankinnat] on kunnossa. Siinä mielessä se yllätti meikäläisen, Lindén sanoo kautensa lopulla paljastuneista epäselvyyksistä.

Tämän viikon kuntavaaleissa Lindén pyrkii Turun pormestariksi.

Husin hankintoihin liittyvät epäselvyydet ovat olleet julkisuudessa esillä kaksi vuotta. Sen aikana Lindén kertoo miettineensä, miltä osin hänen vuosia johtamansa organisaation valvonta on ollut heikkoa.

– On tämä jättänyt sellaisen muistijäljen, että jos menen johonkin organisaatioon johtopaikalle, niin ensimmäinen asia, jonka laitan syyniin on, että ovatko hankintaprosessit viimeisen päälle kunnossa.

Keskittämisestä ratkaisu?

Sekä Tuominen että Lindén pitävät syynä tilanteen synnylle hankintatoimen hajanaisuutta. Keskittäminen onkin ollut yksi toimenpide, jota Hus on viestinnässään korostanut ongelmaa korjatessaan.

Lindén korostaa, että hankintoja kehitettiin myös hänen johtamiskaudellaan. Silloin laadittiin hänen mukaansa Husin ensimmäinen hankintastrategia ja päivitettiin hankintoihin liittyvää ohjeistusta.

– Joihinkin ongelmiin johtamisen ylimmiltä tasoilta pääsee kiinni ja jotkin jäävät katveeseen. Minulla ei ole muuta selitystä kuin se, että joissain yksiköissä ilmapiiri on ilmeisesti ollut sellainen, että raskaan hankintaprosessin pyörittäminen on nähty turhaksi byrokratiaksi.

Lindénin mukaan muun johtoryhmän olisi pitänyt antaa signaali hänelle, jos he olisivat huomanneet epäselvyyksiä johtamiensa vastuualueiden hankinnoissa. Hän arvelee, että näin ei tapahtunut, koska virhe tapahtui organisaatiossa useita portaita hänen alapuolellaan.

Myös Tuominen vetoaa organisaation kokoon. Hänen mukaansa lainvastaisia hankintoja on tehty Husin logistiikassa. Sen johtaja raportoi talousjohtajalle, joka puolestaan työskentelee toimitusjohtajan alaisuudessa.

– Näin on ollut myös aikaisemmin. Toimitusjohtaja ei ole se, joka suoraan operoi siellä (hankinnoissa). Konserni on niin iso, että siellä on omat vastuullisensa, Tuominen sanoo.

Myös sisäinen tarkastus hajanainen

Tiedonkulkuun liittyen Husissa on puitu myös sisäisen tarkastuksen omaa toimintaa ja roolia.

Vaikka yksikkö nosti mahdollisia ongelmia Husin hankinnoissa esille pitkään, sen säilyneistä asiakirjoista on vaikea saada tarkkaa kuvaa, mitä tarkalleen yksikkö asiasta tiesi ja kenelle se siitä kertoi.

Yksikkö itse kritisoi vuosikertomuksissaan asemaansa suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa. Sisäinen tarkastus kummasteli, ettei se raportoinut hallitukselle ja piti omia resurssejaan riittämättöminä.

Sairaanhoitopiirin johdossa kuva yksiköstä oli toinen. Lindénin kauden lopulla yksiköstä teetettiin ulkoinen auditointi.

PricewaterhouseCoopersin laatimassa raportissa sen vaikuttavuus koettiin pieneksi.

Myös tämä raportti piti ongelmallisena, että yksikkö raportoi vain toimitusjohtajalle. Toisaalta yksikkö sai myös itse risuja omasta näkymättömyydestään:

–  Saamamme aineiston mukaan sisäisen tarkastuksen raportit sisältävät pääasiassa toimeksiannon tavoitteet, laajuuden ja tulokset. Sen sijaan johtopäätökset ja suositukset ovat joidenkin tarkastusten osalta pintapuolisia, ja konkreettiset suositukset toiminnan parantamiseksi jäävät puuttumaan, syyskuussa 2018 valmistuneessa raportissa kirjoitettiin.

Husin johdossa tehtyjen haastattelujen perusteella sisäisen tarkastuksen työmäärää suhteessa resursseihin pidettiin vähäisenä, sen tuottamat raportit olisivat voineet olla laadukkaampia, eikä yksikön esittämien suositusten toteutumista seurattu.

Raportin mukaan huonoon tuloksellisuuteen vaikuttivat osaltaan yksikön sisäiset, pitkään jatkuneet "ongelmalliset" henkilösuhteet.

"Normaali toimintatapa julkisella sektorilla"

Pian raportin valmistumisen jälkeen Hus päätti ulkoistaa sisäisen tarkastuksen.

Prosessi alkoi Lindénin kauden lopulla ja Tuominen teki siitä päätöksen niin, että tilintarkastusyhtiö Deloitte on vastannut toiminnosta vuoden 2020 alusta. Sen käsialaa on esimerkiksi tuore raportti hankintojen korjausohjelman viivästymisestä.

Ulkoistusprosessi alkoi samoihin aikoihin, kun sisäinen tarkastus nosti esille hankintoja koskevat epäselvyydet. Lindénin ja Tuomisen mukaan asiat eivät ole yhteydessä toisiinsa, vaan he korostavat Husissa vallinnutta pitkäaikaista tyytymättömyyttä yksikköön.

– En ole koskaan törmännyt siihen, että valtuuston alainen ulkoisen tarkastuksen yksikkö antaa kriittisiä havaintoja sisäisen tarkastuksen yksiköstä, Lindén sanoo.

Hän itse kertoo tulleensa yksikön kanssa toimeen.Sisäisen tarkastuksen ulkoistuksen yhteydessä jatkettiin yksikön aiempaa asemaa johdon alaisuudessa. Juha Tuominen ei ole kokenut asiaa ongelmallisena.

– Kun sisäinen tarkastus raportoi minulle, käymme johtoryhmässä raportit läpi ja teemme hallitukselle koosteen. Sisäisen tarkastuksen edustaja on myös hallituksen kuultavana. Tämä on normaali toimintatapa julkisella sektorilla, Tuominen sanoo.