Kalevi Korhonen on toiminut 17 vuoden ajan talonmiehenä Helsingin Katajanokalla. Talojen asukkaat ja monet tilanteet ovat tulleet vuosien varrella talonmiehelle tutuiksi.
Kalevi Korhonen pitää huolen kahdeksan taloyhtiön ja yhteensä 550 asukkaan viihtymisestä Helsingin Katajanokalla. Talonmies on ehtinyt tutustua 17 vuoden mittaan jugend-alueen asukkaisiin.
− Voin sanoa tuntevani kaikki asukkaat, monen kanssa olen ystävystynytkin. Nimet eivät aina jää muistiin, mutta suurimman osan tunnistan äänestä. Pitkäaikaisimmat ihmiset ovat asuneet täällä aina 1930-luvulta asti, Kalevi kertoo.
Kalevi ehtii istua töidensä ohella mummojen ja pappojen kanssa kahvilla sekä osallistua aktiivisesti kotialueensa yhteiseen toimintaan. Hän on järjestänyt asukkaille muun muassa kukanistutustalkoita, laulutilaisuuksia ja patikkaretkiä aina Porvooseen asti.
Päivittäiset hommat eivät jää pelkkien perinteisten huoltotöiden varaan.
− Yhdeksältä illalla panen portit kiinni, mutta ei työ aina siihen lopu. Yöaikaan hoidan muun muassa kotiovien aukaisuja sekä häädän tarvittaessa häiriköt porraskäytävistä muualle.
− Ihmiset uskoutuvat minulle helposti, ja olenkin joutunut vuosien mittaan aikamoisiin tilanteisiin, Kalevi lisää.
Kutsumattomia vieraita
Tomera talonmies ei jää seisomaan tumput suorina yllättävissä tilanteissa. Kalevi muistaa erään kerran, kun yhdessä hänen huoltamistaan taloissa vietettiin 13-vuotiaan tytön syntymäpäiviä. Ilta sai ikävän käänteen, kun viisikymmenpäinen, 15-vuotiaista pojista koostunut joukko yritti tunkeutua luvatta juhliin.
− Pesin alkuillasta katua ja kuulin avoimesta ikkunasta musiikin jytkettä. 30 viimeisen päälle tälläytynyttä tyttöä vietti asunnossa iltaa. Ajattelin jo siinä vaiheessa, että tästä ei hyvää seuraa, Kalevi kertaa.
Kalevin epäilyt osoittautuivat todeksi, kun hän sai päivänsankarin isältä puhelun. Tämä kertoi, että poikaporukka oli änkeämässä väkisin juhliin. Kalevi lähti oitis soittamaan juhlaväen ovikelloa.
− Osa tytöistä itki paniikissa. Käskin heitä sulkemaan oven ja palasin rappukäytävään. Pojat joivat uhitellen olutta ja yrittävät tunkeutua rappuun toiseen kertaan. Kun järkipuhe ei auttanut, äidyin kiroilemaan ja otin joukon johtajaa rinnuksista kiinni. Lopulta he poistuivat paikalta.
Koskettava tilanne
Noin vuosi sitten Kalevi sai illalla puhelun, joka on painunut erityisen koskettavana tapauksena hänen mieleensä. Muualla asuva sukulainen oli huolissaan iäkkäästä omaisestaan, johon hän ei onnistunut saamaan yhteyttä.
− Lähdin kyseisen, päälle 85-vuotiaan naisen asunnolle ja löysin hänet sieltä huonossa kunnossa. Hän oli saanut jonkinlaisen kohtauksen. Jouduin soittamaan hälytyskeskukseen kolme kertaa ennen kuin he suostuivat lähettämään ambulanssin paikalle, Kalevi muistelee suivaantuneena.
− Seuraavana päivänä lääkäri sanoi, että nainen olisi luultavasti menehtynyt, ellen olisi hälyttänyt apua.
Seuralliset linnut
Kalevista pitävät asukkaiden ohella myös alueen eläimet. Yhdessä pihapiirissä on pesinyt vuosia mustarastaspariskunta. Kalevi on lintujen kanssa hyvää pataa.
− Linnut laulavat kauniisti niin, että koko pihapiiri raikuu. Kun laulua ei kuulu, yritän matkia niitä viheltämällä. Samassa jompi kumpi linnuista pyrähtää paikalle ja aloittaa konsertin. Tätä pihan lapset ovat seuranneet ihmeissään. Nurmikkoa kastellessani linnut tulevat muutaman metrin päähän etsimään matoja eivätkä ole moksiskaan minusta, Kalevi kertoo.
Studio55/Jenni Kokkonen