Kuntoilua aloittaessa voi helposti innostua kuntokeskusten tarjouksista – personal trainerin laatima saliohjelma, monta kuukautta ilmaista treeniä ja vieläpä t-paita kaupan päälle! Kuulostaa hyvältä, mutta ole tarkkana, mihin sitoudut, sillä kuntokeskusten sopimukset eivät ole pelkkää sanahelinää.
Kuntokuurin alkaessa moni haluaa sitoutua treeniin tosissaan, mutta kun innostus hupenee, ei omasta kalenterista ei löydykään enää tilaa jumppatunnille ja salikerroille, on kuntokeskukselle turha selittää innon puutetta – sopimukset kun eivät ota asiaa huomioon: Jos olet lupautunut maksumieheksi, et pääse sopimuksestasi irti vain, koska sinua ei enää huvitakaan kuntoilla.
– Ryhdyin erään kuntokeskuksen asiakkaaksi ja innokkaana kuntoilijana sitouduin asiakkaaksi koko vuodeksi. Puolen vuoden jälkeen kuitenkin huomasin, että olin turhaan maksanut kuntosalimaksua – treenikertoja ei tosiaankaan ollut tullut niin paljon, että sopimus olisi ollut osaltani kannattava, kertoo 24-vuotias Mira Jokinen.
Mira pysytteli keskuksen asiakkaana 50 euron kuukausimaksulla, vaikka treeni ei enää kulkenutkaan. Hieman ennen kuin vuosi oli kulunut loppuun, täytyi hänen uuden opiskelupaikan myötä muuttaa Helsingistä Joensuuhun.
– Oletin automaattisesti, että saisin lopettaa sopimuksen siihen – eihän minulla ollut enää mahdollisuutta treenata heillä! Olisin kuitenkin joutunut maksamaan useita satoja euroja sopimuksen purkamisesta, vaikka jäljellä olikin enää muutama kuukausi, Mira kertoo.
Nuori opiskelija ei ryhtynyt selvittämään omia oikeuksiaan, sillä hän luotti sopimuksen oikeellisuuteen.
– En tiennyt, että todellisuudessa asuinpaikan vaihtaminen on hyvä syy sopimuksen purkuun. Tässä näkee, että kannattaa ottaa asioista paremmin selvää, eikä luottaa vastapuolen puheisiin, hän harmittelee.
Kuluttajavirasto: Ota selvää, mihin sitoudut!
Kuluttajaviraston lakimies Katri Väänänen kertoo, että kuntokeskusten kanssa solmitut sopimukset ovat työllistäneet heitä merkittävästi viime aikoina. Siksi he ovat julkaisseet myös selkeän linjauksen aiheesta, jonka on tarkoitus luoda yhteiset pelisäännöt molemmille osapuolille.
– Kuluttajat eivät usein ymmärrä, mitä määräaikainen sopimus todellisuudessa tarkoittaa. He eivät saa sitä helposti purettua, sillä sehän on juuri määräaikaisen sopimuksen tarkoitus, hän toteaa.
Usein myös myyntitilanne on ongelmallinen, sillä asiakkaalle ei kerrota tarpeeksi selkeästi, mihin hän on sitoutumassa.
– Salille saatetaan tulla hyvän tarjouksen perässä, kuten ilmaisen treenikuukauden tai tutustumistarjouksen perusteella. Etua ei kuitenkaan saa käyttöönsä ilman maksullista sitoutumista vuoden tai kahden vuoden sopimukseen. Tämä ei ole hyväksyttävää mainontaa kuntosaliyritysten puolelta ja kuluttajan on oltava tällaisissa tilanteissa tarkkana.
Väänänen muistuttaa, että uuden asiakkaan on aina selvitettävä tarkasti paljonko sopimus tulee hänelle kaiken kaikkiaan maksamaan ja millaisin ehdoin sen voi purkaa.
– Meidän linjauksemme on, että äkillinen elämäntilanteen muutos, kuten raskaus tai maastamuutto ovat asioita, joiden vuoksi sopimus on pystyttävä purkamaan. Kun sopimusta kirjoitetaan, kannattaa ottaa selvää, millaisin ehdoin siitä pääse eroon.
Jos määräaikaiseen sopimukseen ei suostu, voi kuntosaliketjua ainakin pääkaupunkiseudulla olla vaikea löytää. Jos eri vaihtoehtoja on tarjolla, ovat ne niin kalliita, etteivät ne ole kuluttajan kannalta järkeviä – esimerkiksi kahdenkymmenen euron arvoinen kuntosalikäynti voi olla normaalihinta asiakkaalle, joka ei ole sitoutunut kuntosaliketjun jäseneksi.
– Mielestäni tämä osoittaa huonoa asiakaspalvelua. Jos salilla käy usean kerran viikossa, on määräaikainen sopimus ja kuukausimaksu järkevä. Satunnaisemmin kuntokeskusten palveluita käyttäviä ei kuitenkaan tässä huomioida lainkaan, Väänänen toteaa.
Hannele Järvelä/ MTV3