Pirjo Kauppinen siirtyi pyörätuolista satulaterapiaan

− Tässä maailmassa on vaikea keksiä mitään niin sileää ja lämpöistä kuin tutun hevosen pehmeä turpa, sanoo hevoshullu Pirjo Kauppinen.

Nuorena naisena Pirjo ratsasti Tuusulan Ratsastajissa kuutisen vuotta ja jopa kilpaili muutamissa piiritason estekisoissa. Muistot nuoruuden ajoista ovat säilyneet lämpiminä tähän päivään, ja Pirjo kertoo edelleen näkevänsä kauniita unia hoitohevosestaan Kipsusta.

− Ja käsittämätöntä mutta totta; tunnen unessa persuksissani laukan tasaisen rytmin ja pystyn nauttimaan hiekkatien pöllyämisestä ja pienen tuulenvireen hipomisesta ohimoillani, vaikka todellisuudessa se ei enää olekaan mahdollista, Pirjo kertoo.

Takaisin ratsaille viisi vuotta sitten

Uusi mahdollisuus kivuta hevosen selkään avautui viitisen vuotta sitten osana Käpylän kuntoutuskeskuksen kuntokuuria. Pirjolle kerrottiin, että Kela voi terveydellisistä syistä kustantaa ratsastusterapiaa.

Kauppisen silloisen fysioterapeutin ja pätevän ratsastuksenopettajan avustuksella Pirjo nousi komean friisiläisruunan selkään.

− Opettaja istui takana ja minä keikuin edessä, Kauppinen kuvailee ensimmäistä ratsastuskokemustaan halvaantumisensa jälkeen.

Tämän jälkeen Pirjo siirtyi kirkkonummelaisen Elinan tallin kirjoille, jossa ratsastajaansa odottivat sympaattiset ja koulutetut islanninhevoset eli issikat. Rakkaus hevosiin auttoi Pirjoa eteenpäin, sillä nyt tarkoituksena oli pysyä yksin selässä.

− Mutta totuuden nimessä käytäntö vaati yhden ihmisen taluttamaan koulutettua terapiahepoa ja kaksi henkilöä varmistamaan kylkipuolille, etten putoa, Pirjo kertoo.

Ratsastus irrottaa arjesta

Pirjo Kauppinen kertoo, että hänelle ratsastus on keino irtaantua arjesta ja rentoutua.

− On myös upeaa nähdä maailma ja luonto muultakin tasolta kuin pyörätuolista, Pirjo tiivistää.

Vaikka hevosen selässä pysytteleminen onkin välillä täyttä työtä, hyvin organisoitu ratsastusterapia mahdollistaa sekä mielen että kehon kuntouttamisen ja rentouttamisen.

− Hevosen käyntiliike notkistaa hyvin selkää, Kauppinen valottaa ratsastuksen fyysisistä vaikutuksista.

Hän kuitenkin muistuttaa, että mistään halvasta lystistä ei ole kyse.

− Ratsastusterapia on inhimillinen, mutta kallis tapa kuntouttaa.

Lemmikeistä elämänlaatua ja suhteellisuudentajua

Eläinterapia ei Pirjon kohdalla rajoitu pelkkiin hevosiin, sillä kotona hänellä on tukenaan perheen lemmikkikoira Buli. Suurikorvaisella basset houndilla ei ole virallista terapiakoiran koulutusta, mutta Pirjoa se ei haittaa.

− Buli tuo jokapäiväiseen elämääni paljon iloa.

Pirjo Kauppinen toivookin, että ihmisen ja eläimen välinen ilo olisi molemminpuolista.

− Kotieläimet antavat meille, mutta toivottavasti me myös heille − elämänlaatua ja suhteellisuudentajua, Pirjo päättää.

Studio55/Pihla Hakala