Vuoroon tuli sitten sauna. Senhän jokainen suomalainen osaa rakentaa vai osaako? Miksiköhän niitä kiukaita tuppaa nykyisin putoilemaan seiniltä vähän yhdellä jos toisella, vaikka ne olisi kiinnittänyt ammattimieskin?
Katsotaanpa Remontti-Reiskan johdolla, mitä sieltä paneelien takaa pitäisi löytyä.
- Täällä on ensinnäkin eristeet tinapaperin takana. Sitten on reilun vahvuinen, 32 mm:n pystykoolaus - tänne tehdään siis vaakapaneelaus. Tämä alumiinipaperin ja paneelin takapinnan väliin jäävä 32 mm:n tila toimii tuuletusrakona. Paperi on teipattu tiukasti kiinni alhaalla olevaan laattariviin. Paperi voisi myös mennä laatan taakse jolloin laatan yläreunan kohta tiivistettäisiin silikonilla, mutta kyllä se toimii hyvin näinkin. Näin vedet ei pääse eristeisiin, kun lattioita huuhdellaan.
- Kun saunaan tehdään tätä alumiinipaperointia, kaikki läpiviennit - esimerkiksi sähkörasia ja ilmanvaihtoputkien päät - on teipattava todella huolellisesti. Samoin kaikki saumakohdat täytyy teipata sillä tavalla, että ne ovat varmasti vesihöyrytiiviitä.
- Yksi tärkeä yksityiskohta ovat kiukaan ja lauteiden kannakkeet. Lauteiden kannakkeet on täällä tehty siten, että runkotolppiin on ensin laitettu vaakasuuntaiset puut, ja varsinaiset kannakepuut on kiinnitetty niihin pystyasentoon: näin tuuletukselle ei pääse muodostumaan mitään vaakasuuntaisia esteitä. Kun seinä on paneloitu, paneelin läpi kiinnitetään näihin pystypuihin vaakasuuntainen puu lauteiden kannakkeeksi - ja sen ja paneelin väliinkin vielä pieni sälö puuta, jotta sielläkin pääsee ilma kiertämään.
Saunatimpureiden tekosia kyllästymiseen asti korjaillut Reiska painottaa erityisesti kiukaan oikeanlaisen kiinnityksen merkitystä:
- Täällä kiukaan kannatus on tehty sillä tavalla, että kiukaan kohdalla on poikkeavasti 22 mm:n koolaus - muutenhan se siis on 32 mm - ja siihen 10 mm paksu vaneri. Vanerin taakse jää siis edelleenkin tuuletusrako. Kun ei vielä tiedetä, minkälainen kiuas tähän tulee ja minkälaisella jaolla sen kannatuskiskot ovat, tässä on reilun kokoinen alue mihin kiukaan kannatinkiskot saa ruuvattua paneelin lävitse. Kiuas ei siis todellakaan jää pelkästään paneeleiden varaan.
- Jos oikein haluaisi hienostella, tähän vanerin pinnallekin voisi pistää pystyyn hyvin ohuet suikaleet, jolloin paneelin ja vanerinkin välissä olisi jonkunlainen tuuletus.
Saunan katto on laskettu parikymmentä senttiä - rakenteiden väliin jää siis 20 cm:n suuruinen tila. Ihmiset kysyvät usein, pitäisikö tällaisissa paikoissa - saunoissa ja pesuhuoneissa - tehdä ilmanvaihtoputkeen pieni reikä tuon välitilan puolelle. Ajatus on se, että tuon reiän kautta tilaan mahdollisesti kehittyvä kosteus imeytyisi sen kautta putkeen. Reiskan vastaus on lyhyt, ytimekäs ja selvä:
- Ei missään tapauksessa! Jos sinne pistetään reikä, rakenteiden sisälle syntyy alipaine joka pyrkii imemään sinne kosteutta huoneen puolelta. Lopputulos on juuri päinvastainen kuin mihin pyrittiin: sillä varmistetaan kosteuden meneminen rakenteisiin. Kosteassa tilassa poiston pitää aina tapahtua huoneen sisältä, ei rakenteiden sisältä.
Muista tarkastaa paneloinnin etenemä
Kun saunaa ryhdytään paneloimaan, tehdään ensimmäiseksi katto. Tähän saunaan oli valittu upean kaunis tervaleppäpaneeli, joka naulattiin urospontista koolausrimoihin piilosaumauksella. Piilosaumausta ei ole pakko käyttää; esimerkiksi kupariset naulankannathan saattavat olla saunassa hyvinkin koristeellisen ja mukavan näköisiä (ja todella epämukavan kuumia!) Jos kannat jätetään näkyviin, olisi syytä käyttää naulausrimaa, jotta saadaan aikaan varmasti suorat naularivit.
Panelointi on kevyttä, siistiä ja kivaa hommaa. Muutaman laudan välein on tarkastettava etenemän suoruus: mitataan katon molemmista päistä, että viimeksi kiinnitetyn laudan etäisyys siitä seinästä, jota kohti ollaan menossa on pysynyt aisoissa. Tarvittaessa epäsuoruus oikaistaan muutaman seuraavan laudan aikana jättämällä ponttiin, laudan toiseen päähän karvan verran enemmän väliä kuin toiseen; silmä ei pikkuisia heittoja pysty näkemään.
Myös seiniin tuli tervaleppäpaneeli. Ennen niiden panelointia Reiska laittoi kuitenkin seinän ja katon rajaan koolinkilaudasta ajetun, ohuen puusiivun. Näin ylälauteella istuvan kylpijän silmää ei häiritse katon ja seinäpaneelin välisestä raosta paistava tinapaperi - seinäpaneeliinhan jätetään katonrajaan pieni tuuletusrako.
Seinää aikansa mittailtuaan Reiska katsoi parhaaksi lähteä paneloimaan ylhäältä alaspäin. Tällä tavalla sormipaneelin jako sattui parhaiten kohdalleen. Kattopaneelin ja ylimmän laudan väliin Reiska pani väliaikaiseksi tulkiksi 5 mm paksun puusuikaleen, joka takaa tuon edellä mainitun tuuletusraon syntymisen.
Vaakasuorassa seinäpaneelissa urospontti tulee aina ylöspäin!
Myös seinissä mitataan etenemän suoruus muutaman laudan välein: nyt ei mitat katosta tai lattiasta, vaan käytetään vatupassia.
Kun jatketaan työtä seuraavan seinän puolelle, on tärkeää että paneelit kulkevat täsmälleen samassa linjassa. Ei ole ollenkaan hyvän näköistä, jos ne alkavat hammastaa keskenään eri seinillä.
Kiuas ja sen kiinnitys
Tärkeimmän asiat kiukaan asennuksessa ovat suojaetäisyydet sivulle, lauteen etureunaan, kaiteen etureunaan ja etäisyys katosta. Minimietäisyydet on kerrottu asennusohjeissa. Asennuskorkeudessa tietysti täytyy huomioida se, että myös alalauteen päällä olevat varpaat pysyvät lämpimänä Tämän kiukaan kohdalla sallitaan 150 mm pohjasta lattiaan. Tämän saunan korkeus oli vain 210 cm, joten kiuas tuli kiinnitettyä jokseenkin tälle minimikorkeudelle.
Kun sähkömies on kytkenyt kiukaan, pistetään vedellä pestyt kivet paikalleen. Oikea tapa latoa kivet paikalleen on harva: ilman on päästävä kiertämään niiden välistä. Vastuksia ei saa missään tapauksessa ahdistaa ja pakottaa lähemmäksi toisiaan - tai peräti toisiaan vasten.
(JKA 22.2.2004)