Mainos

Petonen – Suomen paras asuinalue?

Petosen kaupunginosa Kuopiossa on yksi niistä kahdestatoista asuinalueesta, jotka ovat ehdolla Suomen parhaaksi. Kilpailualueeseen kuuluu vanhemman Petosen lisäksi alueen ympärille rakentuva uusi Saaristokaupunki.

Aluekokonaisuutta arvioimassa on asiantuntijaraati, jonka kutsuimme koolle yhteistyössä Hyvä asuminen 2010 -kehitysohjelman kanssa. Raatiin kuuluvat arkkitehti SAFA Esko Kahri, (ArkOpen Oy), tutkimusjohtaja Kimmo Rönkä (Movense Oy) sekä filosofian tohtori Marketta Kyttä (Teknillinen korkeakoulu).

Petonen sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Kuopion keskustasta etelään. Alueella asuu noin 14 000 ihmistä. Petosen ytimen muodostaa kerrostalovaltainen Pyörön alue, josta löytyvät kaikki peruspalvelut, esimerkiksi oma terveysasema.

"Tässä Petosen kaupunginosan aloituspaikalla, jossa bulevardin ensimmäiset rakennukset on tehty 90-luvulla, näkyy tahto tehdä valmista ympäristöä", Kahri toteaa silmäillessään ympärilleen. "Kevytväylien hyvä taso näkyy selvästi; sehän onkin ollut jo alunperin yksi suunnittelun painopistealueista."

Rönkä puolestaan näkee ensimmäisenä sen, kuinka asukkaiden tarpeet ovat muuttuneet 1980- ja 90-lukujen jälkeen.

"Kun silloin alettiin rakentaa Petosen tyyppisiä alueita, ajateltiin yleensä, että palvelujen tulee sijaita katutasossa ensimmäisen kerroksen tiloissa. Nykyään vastaavanlaista yritystoimintaa on kuitenkin kodeissa, kun ihmisillä on erilaisia kotitoimistoja. Tuo sama tila tarvitaankin siis nykyisin asunnoissa", Rönkä miettii.

Petosen asukkaiden kohtauspaikka, Asukastupa on tarkoitettu yhteiseksi kokoontumis- ja toimintatilaksi. Sen kuudesta tietokoneesta neljä on tarkoitettu aikuisille ja kaksi on varattu lapsia ja nuoria varten.

"Näitä saa tulla käyttämään kuka hyvänsä", kertoo asukastupavastaava Marjo Leskinen. "Käyttäminen on ilmaista ja opastusta saa henkilökunnalta, jos omat taidot eivät vielä aivan riitä." Talossa on myös monipuoliset harrastustilat nuorille, esimerkiksi ajanmukainen musiikkihuone bändiharkoille.

Jokaiselle löytyy sopiva asunto

Kerrostalovaltaisen aluekeskuksen ympärillä on laaja rivi- ja omakotivyöhyke, jossa asuu paljon nuoria lapsiperheitä. Tästä johtuen alueen asukkaiden keski-ikä on vain noin kolmekymmentä vuotta. Palvelut on rakennettu sen mukaiseksi: alueella toimii 12 päiväkotia, ylä- ja ala-aste, uima- ja jäähalli. Asukkaat antavat niille varauksettoman tunnustuksen.

"Kyllähän tämä on todella lapsiystävällinen paikka ja olemme pitäneet siitä kovasti. Leikkipuistot ja liikuntamahdollisuudet ovat hyvät, kouluja ja päiväkoteja on paljon ja palvelut vain paranevat koko ajan. Ja lapsille on paljon kavereita",Outi Turunen iloitsee.

Kyttä osoittaa yhden esimerkin lapsiystävällisestä suunnittelusta: "Hyvää lapsiystävällistä suunnittelua edustaa puistikko omakotitaloalueen keskellä. Tämmöinen pieni lähimetsikkö houkuttelee omakotiasukkaat yhteen ja pienen lapsen mittakaavasta se tuntuu varmasti aivan oikealta metsältä."

Tyypillistä Petoselle onkin se, että siellä viihdytään pitkään. Asuntojen laaja kirjo takaa sen, ettei alueelta tarvitse muuttaa pois, vaikka elämäntilanne muuttuisikin. Jouni Turunen on asunut siellä useammassakin paikassa – kerrostalossa, rivitalossa ja nyt omakotitalossa.

"Olen nähnyt Petosen kasvun ja kehityksen jo niin pitkältä ajalta, että en näe mitään syytä muuttaa pois", Turunen kertoo.

Myös monien pientaloissa asuvien lapsiperheiden vanhemmat asuvat lähellä, aluekeskuksen kerrostaloissa, mikä sekin omalta osaltaan lujittaa juurtumista alueelle.

Koska suuri osasta Petosesta rakennettiin 1990-luvun lamavuosina, alueelta löytyy myös harvinaista herkkua: vuokra-asuntoja omakotitaloissa.

"Tämähän on todella moderni, vuonna 1990 valmistunut konsepti, joka toimisi yhtä hyvin tänä päivänä", Rönkä kiittää. Ei kaikkea tarvitse omistaa, vaan asukas voi keskittyä henkilökohtaiseen ydinliiketoimintaansa... eli asumiseen."

Toki asunnon omistaminenkin sopii Petosen alueella monen kukkarolle. Hinnatkaan eivät päätä huimaa moniin muihin kasvukeskuksiin verrattuna.

"Kerrostalohuoneistot Petosen keskustassa ovat noin 1500 euron neliöhinnoissa ja rivitalot siinä ympärillä – tasosta riippuen – noin 1600 -1700 euroa neliöltä", paljastaa Huoneistokeskus Oy:n myyntineuvottelija Maija Nuutinen. "Kyllähän täälläkin on tietysti pieniä eroja sijainnin suhteen."

Hyvä muuttuu kasvaessaan entistä paremmaksi

Petosen alueella on muutamia rivitaloja järven rannassa, mutta vielä voimakkaammin vesielementtiin tukeudutaan alueen länsipuolella rakenteilla olevassa Saariostokaupungissa. Sen idea on kerta kaikkiaan nerokas. Alueen pohjoispäähän rakennettava Saaristotie siltoineen lyhentää matkan kaupungin keskustaan vain muutamaan kilometriin.

Kaupunki kasvaa seuraavan 15 vuoden aikana siis keskustaan eikä keskustasta poispäin, kuten yleensä on tapana.

Saaristokadun rakentaminen käynnistyi keväällä yhtäaikaa sekä kantakaupungin päässä että Saaristokaupungin pohjoispäässä. Kadun rakentaminen kestää yli kaksi vuotta ja se avataan liikenteelle syksyllä 2008. Mutta ensimmäiset omakotitalot valmistuivat järven rantaan jo muutama vuosi sitten.

"Järvihän se tässä on se juttu", kiteyttää Anne Rantapere. "Välillä vesi on tyyni, välillä se myrskyää ja välillä on lunta ja jäätä. Se on sitä parasta Suomea."

"Kun tässä ei ole aitoja tonttien välillä, ihmiset istuvat kesäiltaisin pitkään tuolla rannalla", kertoo Antero Peiponen. "Sen pihalla istutaan, missä nuotio sattuu palamaan."

On yhteenvedon aika. Petosessa raatiamme viehätti ennen kaikkea sen monipuolisuus ja monikerroksisuus sekä runsaat palvelut.

Kilpailuraatia viehätti

Petosessa

+ Monipuolinen rakennuskanta erilaisille ja -ikäisille ihmisille
+ Runsaat palvelut
+ Perinteistä suomalaista hyvää asumista kohtuuhinnalla

Saaristokaupungissa

+ Innovatiivinen kaupunkirakennetta eheyttävä ratkaisu
+ Vahva visio, johon on laajasti sitouduttu
+ Osallistuva suunnittelu hoidettu mallikkaasti
+ Ympäristö elvyttää stressistä

Aluekokonaisuuden arviointia haittasi luonnollisesti se, että Saaristokaupungin rakentaminen on vasta aivan alussa. Raati otaksui, että siellä asuminen ei varmastikaan onnistu ilman omaa autoa ja että siitä syystä se sopinee vain perinteisille omakoti-ihmisille.

Kilpailuraatia askarrutti:

Saaristokaupungissa

- Aluekokonaisuus on vasta kehityskaarensa puolivälissä
- Oma auto on välttämätön
- Sopii vain perinteisille omakoti-ihmisille ja perheille

Raadin huoli saattaa olla tältä osin kuitenkin turha, sillä Saaristokadun eteläpäähän on suunnitteilla myös kerrostaloja. Vierähtää vielä noin 10-15 vuotta ennen kuin saaristokaupunki on lopullisesti valmis. Silloin siellä odotetaan olevan noin 14 000 asukasta.

Lisätietoja Saaristokaupungista: www.saaristokaupunki.fi

(JKA 15.9.2006)

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.