Pesutilat ja wc:t on totuttu pientaloissa pitämään melko pieninä, vaikka juuri niiden väljyys koetaan yleisesti asumisviihtyisyyttä eniten kasvattavana seikkana. Tutkimusten mukaan yli kolmasosa omakotiasukkaista pitää omien pesuhuoneidensa kokoa ja säilytystiloja liian pieninä. Kodinhoitotila puuttuu vieläkin liian usein tai se on riittämätön.
Märkätilojen rakentaminen on kalliimpaa kuin tavallisten huonetilojen, ja kosteisiin tiloihin liittyy tietysti aina myös tietynasteinen kosteusvaurioriskin, joten niiden sijoittaminen yhteen kokonaisuuteen on perusteltua riskin hallinnan kannalta. Voi kuitenkin miettiä, kannattaisiko talon niin sanotusta ykkösmakuuhuoneesta - joka usein on vanhempien makuuhuone - järjestää käynti suoraan wc-, pesu- ja saunatiloihin tai tehdä sen yhteyteen niin sanottu kakkospesuhuone, johon voisi myös sijoittaa kylpyammeen. Sitähän ei useinkaan tarvita saunomisen yhteydessä, joten ratkaisu myös avartaisi saunan pesuhuonetta. Näin voidaan järjestää tilaa myös naisväen kauneudenhoitopisteelle.
Oikea mitoitus
Kylpyhuoneessa tarvitaan määrätty tila eri toiminnoille. Yleisesti suihkutilan ohjeeksi annettu 80 cm per suihku voi olla joillekin liian ahdas, joten parempi lähtökohta voisi olla vaikkapa 100 x 100 cm suihkua kohti. Jos kylpyhuoneessa on useampi kuin yksi suihku - kuten kannattaa järjestää, jos vain tilat suinkin antavat myöten - ja niiden välillä suihkuseinä, mitasta voi hiukan tinkiä. Wc-istuinta ei tulisi sijoittaa pesuhuoneeseen tai ainakin se on sijoitettava omaan erilliseen nurkkaukseensa. Istuin tarvitsee leveyssuunnassa vähintään 80 cm ja syvyyssuunnassa 120 cm tilaa, ja siltä on yletyttävä myös hanaan.
Pesualtaan korkeutena käytetään yleisimmin 80-90 senttiä, mutta allas voitaisiin toki sijoittaa muullekin korkeudelle. Sitä harkittaessa käytännöllistä on ottaa huomioon perheen keskimitta, niin että altaan käyttö on kaikille mukavaa.