Pesutilojen suunnittelu: Lisätila tuo ripauksen ylellisyyttä

Märkätilojen rakentaminen on kalliimpaa kuin tavallisten huonetilojen, ja kosteisiin tiloihin liittyy tietysti aina myös tietynasteinen kosteusvaurioriskin, joten niiden sijoittaminen yhteen kokonaisuuteen on perusteltua riskin hallinnan kannalta. Voi kuitenkin miettiä, kannattaisiko talon niin sanotusta ykkösmakuuhuoneesta - joka usein on vanhempien makuuhuone - järjestää käynti suoraan wc-, pesu- ja saunatiloihin tai tehdä sen yhteyteen niin sanottu kakkospesuhuone, johon voisi myös sijoittaa kylpyammeen. Sitähän ei useinkaan tarvita saunomisen yhteydessä, joten ratkaisu myös avartaisi saunan pesuhuonetta. Näin voidaan järjestää tilaa myös naisväen kauneudenhoitopisteelle.

Oikea mitoitus

Kylpyhuoneessa tarvitaan määrätty tila eri toiminnoille. Yleisesti suihkutilan ohjeeksi annettu 80 cm per suihku voi olla joillekin liian ahdas, joten parempi lähtökohta voisi olla vaikkapa 100 x 100 cm suihkua kohti. Jos kylpyhuoneessa on useampi kuin yksi suihku - kuten kannattaa järjestää, jos vain tilat suinkin antavat myöten - ja niiden välillä suihkuseinä, mitasta voi hiukan tinkiä. Wc-istuinta ei tulisi sijoittaa pesuhuoneeseen tai ainakin se on sijoitettava omaan erilliseen nurkkaukseensa. Istuin tarvitsee leveyssuunnassa vähintään 80 cm ja syvyyssuunnassa 120 cm tilaa, ja siltä on yletyttävä myös hanaan.

Pesualtaan korkeutena käytetään yleisimmin 80-90 senttiä, mutta allas voitaisiin toki sijoittaa muullekin korkeudelle. Sitä harkittaessa käytännöllistä on ottaa huomioon perheen keskimitta, niin että altaan käyttö on kaikille mukavaa.

Suureen pesuhuoneeseen kannattaa harkita lapsille omia kalusteita. Kalusteissa tärkeää on niiden kosteudenkestävyys. Jotkut valmistajat tarjoavat jo kalusteita, joiden runkomateriaalina käytetään vihreästä väristä tunnistettavaa, kosteudenkestävää erikoislastulevyä. Ovimateriaaleiksi suositellaan massiivipuu- tai korkeapainelaminoituja ovia. Ilmastointi ja valaistus ovat tärkeitä saniteettitilojen käyttömukavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Hyvin toimiva ilmanvaihto kuivattaa tilan nopeasti, ja hyvin suunniteltu valaistus luo tilan lopullisen ilmeen.

Kosteussulku ei riitä

Kosteiden tilojen rakenteet pitää suunnitella alusta pitäen kestäviksi ja turvallisiksi. Uusien kosteus- ja vedeneristysmääräysten (Rakennusmääräyskokoelma C2) mukaan ei pesuhuoneissa enää riitäkään vain kosteussulku, vaan niihin on tehtävä tietyn mittainen vedeneristys vähintään lattiaan ja suihkuseiniin. Rakenteiden suunnittelun lähtökohtana kannattaa pitää turvallisuuden maksimointia siten, että ne kestävät paljon enemmän kosteusrasitusta kuin normaalioloissa joutuvat sietämään.

Kosteat tilat pitäisi aina tehdä kivirakenteisiksi - betoni, tiili, kevytsoraharkko tai siporex-ratkaisut ovat varmoja. Puurankaseinäisiä pesutilojakin voidaan tehdä, jos vedeneristys tehdään huolellisesti ja käytetään kivipohjaisia, valmiiksi kosteuseristettyjä levyjä. Seinissä käytetään useimmiten siveltäviä kosteussulkuja tai vedeneristysmassaa, lattioissa joko itseliimautuvaa bitumimattoa tai vedeneristysmassaa. Lattian ja seinän liittymäkohdat on tehtävä erityisen huolellisesti ja kosteuseristys on nostettava reilusti seinälle. Saumanauhojen käyttöä suositellaan.

Kymmenen perusohjetta märkätilojen rakentamiseen:

1. Suunnittele koko tila yksityiskohtaisesti ennen rakentamista kalusteiden sijoittelua myöten.
2. Vaadi ehdotonta tarkkuutta ja huolellisuutta sekä itseltäsi että työmiehiltä. Älä oikaise suunnitelmista.
3. Lattian kaadon on oltava myös seinän vieressä vähintään 1:50 lattiakaivoon.
4. Käytä kivipohjaisia materiaaleja.
5. Lattialle vedeneristysmatto tai -massa, joka nostetaan seinälle vähintään 150 mm.
6. Seiniin kaksinkertainen kosteussulku runkomateriaalista riippumatta. Suihkuseiniin vedeneristys.
7. Levyrakenteisen seinän alajuoksu kannattaa nostaa ylös esim. kevytsoraharkolla.
8. Saumat, kulmat, liitokset ja materiaalien rajat tiiviiksi saumanauhalla.
9. Hanki suihkukaappi.
10. Huolehdi ilmanvaihdon riittävyydestä.