Perussuomalaisten rasisminvastainen julkilausuma on synnyttänyt vilkkaan keskustelun. Näkemyksiään ovat esittäneet niin asiantuntijat kuin maallikotkin netin keskustelupalstoilla.
Suurin kohu on syntynyt julistuksen kohdasta, jossa tuomitaan kieleen tai etniseen taustaan perustuva suosiminen työmarkkinoilla ja koulutuksessa. Vaikkei asiaa mainita julistuksessa suoraan, on selvää, että julistuksen maalitauluna ovat ruotsinkielisten kiintiöt yliopiston lääketieteellisessä ja oikeustieteellisessä tiedekunnassa sekä esimerkiksi Helsingin kaupungin maahanmuuttajia tietyissä tilanteissa suosiva työhönottopolitiikka.
Tuomitsemme mihin tahansa etniseen, uskonnolliseen, kulttuuriseen, aatteelliseen, kielelliseen tai poliittiseen ryhmään kohdistuvan yleistävän tai valheellisen mustamaalauksen ja demonisoinnin riippumatta siitä, edustaako ryhmä enemmistöä vai vähemmistöä. Tuomitsemme kaiken etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa yhteyksissä. |
Asiantuntijat ovat ampuneet perussuomalaisten tulkinnan positiivisesta syrjinnästä alas virheellisenä. Muun muassa ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros on korostanut Iltalehdessä, etteivät kiintiöt ole vähemmistöjen suosimista. Niin sanotuissa länsimaisissa oikeusvaltioissa vähemmistöille suodaan etuja, jotta heillä olisi käytännössä yhtäläiset oikeudet enemmistön kanssa.
Myös EU:n direktiivi siunaa positiivisen syrjinnän. Direktiivin mukaan erityistoimenpiteet ovat sallittuja, jos niiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää henkilöiden rotuun tai etniseen alkuperään liittyviä haittoja. Suomessa käytössä olevat kielikiintiöt eivät riko Suomen perustuslakia, koska niiden katsotaan mahdollistavan kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista huolehtimisen.