Perunaruton vaara vaanii jälleen koko maassa

Viime päivien monin paikoin lämpimät ja kosteat säät ovat olleet rutolle suotuisaa aikaa. Ruttohavaintoja on jo tehty etenkin eteläisessä Suomessa, ja ruttovaara lähestyy vauhdilla Oulun korkeutta.

Perunakonsulentti Matti Luukkonen Oulun maaseutukeskuksesta sanoo, että ammattiviljelijät ovat jo osanneet varautua jokakesäisen ruton uhkaan torjunta-aineruiskutuksilla. Paikoin peltoja on tähän mennessä ruiskutettu jo kahdesti.

Hän kuitenkin kehottaa viljelijöitä tarkkailemaan tilannetta edelleen tiiviisti. Kun olosuhteet ovat suotuisat, rutto saattaa ilmaantua riesaksi vain muutamassa päivässä.
Perunan kasvustot näyttävät tässä vaiheessa hyviltä, ja ne ovat normaalista reippaasti etuajassa. Jos yöpakkasia ei ilmaannu eikä liika sade pilaa perunan nostoa syksyllä, sadosta on odotettavissa hyvä.

Rutto voi viedä koko sadon

Rutto on vuosien varrella ärhäköitynyt. Luukkosen mukaan se ilmaantuu viljelijän riesaksi entistä aikaisemmin ja viileämmällä säällä, noin 15-20 asteen lämmössä.

-Ruttoruiskutukset on tehtävä viimeistään perunan nuppuvaiheessa silloin, kun vaot alkavat kasvaa umpeen, Luukkonen neuvoo. Oulun seudulla viljelijät ovat jo reilu viikko sitten joutuneet ruiskuttamaan viljelmänsä ensimmäisen kerran.

Ihan halpaa lystiä torjunta ei ole. Luukkonen arvioi, että aineesta riippuen ruttomyrkkyä kuluu useiden satojen markkojen arvosta hehtaaria kohti.
Kustannuksista ja lisätyöstä huolimatta ruttoa kannattaa torjua, sillä pahimmillaan tauti tuhoaa koko sadon. Se etenee lehdistä ja varsista, minkä jälkeen itiöt menevät maan kautta mukuloihin ja tuhoaa ne.

Aineiden varoaikaa ei saa unohtaa

Perunarutto vaanii yhtä lailla kotipuutarhuria kuin ammattiviljelijääkin. Oman kodin pikku perunamaalle ei hevin torjunta-aineita kuitenkaan ruiskutella.

-Tämä on suuntaus. Ihmiset ajattelevat, että vieköön rutto perunat, ostetaan sitten kaupasta. Voi kuitenkin olla, että kaupasta ostetuissa on käytetty torjunta-aineita, vihannesviljelyneuvoja Salla Kopo Satakunnan maaseutukeskuksesta toteaa.

Hänen mukaansa Satakunnan alueella jotkut ammattiviljelijät ovat joutuneet aikaistamaan omien peltojensa ruttoruiskutuksia, koska naapuruston ruiskuttamattomat kotiviljelmät saattavat uhata satoa. Kopo itse sanoo lukeutuvansa niihin kotiviljelijöihin, jotka eivät omalle perunamaalle torjunta-aineita käytä. Viime kesänä rutto veikin koko sadon.

-Ymmärrän, että varsinkin ammattiviljelijöiden täytyy torjunta-aineita käyttää, hän kuitenkin lisää. Jos kotiviljelijä päätyy ruttoruiskutuksiin, hänen on muistettava torjunta-aineen varoaika. Kopo tähdentää, että aineesta riippuen perunaa ei saa popsia vasta kuin 7-21 vuorokauden kuluttua ruiskutuksesta.
-Torjunta-aineelle vaihtoehtona on hankkia hyvää siemenperunaa ja vaihtaa välillä perunan kasvupaikkaa, hän opastaa.

Kotimaiset potut puhtaita

Ahkerista ruttoruiskutuksista huolimatta Kopo uskoo, että suomalaiset saavat lautaselleen puhtaita kotimaisia perunoita. Suomessa on hänen mukaansa Euroopan tiukimpia kasvinsuojelulainsäädäntöjä, ja lisäksi torjunta-ainejäämiä tutkitaan kaiken aikaa.

-En olisi huolissani. Suomalaiset perunanviljelijät ovat niin ammattitaitoisia, että he tietävät, mitä torjunta-aineita he voivat käyttää ja missä vaiheessa, Kopo rauhoittelee.
(STT)