Persujen hallituskelpoisuus selviää kahdessä päivässä

Ainahan hallitusneuvottelut toisiaan muistuttavat, mutta nyt niiden alku tuo väistämättä mieleen neljän vuoden takaisen tilanteen.

Silloin kytättiin Perussuomalaisten hallitukseenmenoa. Niin nytkin.

Neljä vuotta sitten puheenjohtaja Timo Soini olisi epäilemättä vienyt puolueensa hallitukseen, mutta lauma ei seurannut mukana.

Nyt menossa on samankaltainen näytelmä: Soinin kehonkieli on kertonut hallitushaluista, mutta jos porukka ei seuraa mukana, vallan kammareihin on turha mennä.

Kepulle ja hallituksen muodostajalle Juha Sipilälle PS:n näkemykset tulivat yllätyksenä, sillä välipuheet olivat toisensuuntaisia.

Nyt keskustan ja PS:n joukot neuvottelevat aikuisten oikeasti tosissaaan. Parissa päivässä selviää, tuleeko touhusta mitään. PS:n vaalitulos on sellainen, että se velvoittaa vastuunkantamiseen. PS:n vaalitulos on myös sellainen, jolla pitää saada hallitusohjelmaan oma kädenjälki.

Neuvotteluissa on kolme kovaa vääntöä: EU-, maahanmuutto- ja ilmastopolitiikka. Sipilä sanoi maanantaina, että kovin vääntö on kuitenkin talouden sopeutuslinjasta. PS:n näkemyksiä talouden oikaisemiseen Sipilä sanoi pitävänsä "kevyinä".

Tunnustelevissa hallitusneuvotteluissa on vastakkain kaksi untuvikkoa: Sipilä ja Soini. Kumpikin on ensimmäistä kertaa asialla.

Mutta jos arvata saa, parin päivän vääntö tuottaa myös tulosta. Siinä kepunkin on annettava periksi joissakin asioissa. Vastaavasti Soinin on todettava mm. täysin kuusta revitystä autoveron poistolupauksesta, että tuuli siinä vaalien aikaan huulia heilutteli. EU-politiikassa hallituksen rivit pitää olla suorassa, sillä Kreikkaan liittyvät päätökset ovat tulossa heti silmille.

Joka tapauksessa PS:n on aika ottaa vastuuta ja oppia hyväksymään myös kompromissit. Jos se toisen kerran jättää lupauksensa äänestäjille lunastamatta ja luikkii käpykaartiin, puolueen uskottavuus musertuu.

Mutta sen eteen puolueen on pakko niellä talouden madonluvut ja Soinin on tehtävä myös omilleen selväksi, että Suomen taloutta ei pelasteta pelkästään kehitysapua ja  EU-jäsenmaksua leikkaamalla.

Kun Sipilä on selvinnyt PS:sta, edessä on valinta kokoomuksen ja SDP:n välillä.

Tällä hetkellä tilanne on kuulemma fifty-fifty.

Kokoomuksen puolesta puhuu talouslinja, SDP:n puolesta ay-liike.

Parhaillaan neuvotellaan myös yhteiskuntasopimuksesta ja loppupeleissä sellainen syntyy helpommin, jos SDP on hallituksessa. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) onkin jo sanonut, että sopu syntyy parhaiten palkansaajamyönteisen hallituksen kanssa. Ei tarvitse olla fakiiri arvatakseen mitä se tarkoittaa.

Hallitusneuvottelut alkavat perjantaina Smolnassa (ei siis Säätytalolla). Sittenpä se nähdään, keitä sinne astelee.

Ja lopuksi, rakas lukijani, kannattaa muistaa yksi perussääntö: politiikassa ei ole koskaan tapahtunut, eikä koskaan tule tapahtumaan, mitään sellaista, mistä ei selittämällä selviäisi.