Ex-peliriippuvainen ja rahapelaamisen kokemusasiantuntija on sitä mieltä, että pelikoneiden sulkeminen koronan ajaksi on iso askel kohti terveempää yhteiskuntaa.
Avoimesti julkisuudessa vakavasta peliriippuvuudestaan, satojen tuhansien eurojen veloistaan sekä itsemurha-aikeistaan avautuneen 36-vuotiaan porilaisen perheenäidin Jenna Mäkelän elämässä uhkapelaaminen ei ole enää läsnä.
Porin perusturvassa rahapelaamisen kokemusasiantuntijana työskentelevä Mäkelä katkaisi vuosia kestäneen uhkapelaamiskierteensä neljä vuotta sitten, eikä paluuta maailmaan hänen omien sanojensa mukaan enää ole.
Mäkelälle pelaamisen lopettaminen ei ollut aikoinaan helppoa. Vielä muutama vuosi sitten hän eli maailmassa, jossa uhkapelit olivat elämän tärkein asia.
– Minulla oli avautumiseen vuosien kynnys. Se oli minulle elämän ja kuoleman kysymys. Mietin, että joko alan puhumaan näistä julkisesti tai sitten laitan hupparin päälle, jään kotiin ja elän todella ikävien tuntemusten, kuten itsensä vihaamisen sekä häpeän kanssa ikuisesti, Mäkelä muistelee.
Vaikka Mäkelä pitääkin julkisia ulostuloja asian tiimoilta tärkeänä, ei hän pidä sitä rohkeuden määritelmänä. Rohkeaa on hänen mukaansa jo pelkästään se, että uskaltaa avautua asiasta esimerkiksi läheisille.
– Tarinani ei ole millään tavalla harvinaislaatuinen, se on yksi muiden joukossa.
