Monilapsisen perheen arki pyörii rutiinien voimalla. Rutiinit tuovat ryhtiä lastenkin arkeen ja lapset kannattaakin ottaa mukaan kodin askareisiin jo pienestä pitäen. Samalla kun vanhemmat saavat apua kodinhoidossa, oppivat lapset ottamaan vastuuta.
Vaasalainen nelilapsisen perheen äiti Katja Rosenlund-Holkko kertoo omasta arjestaan rauhallisesti. Vaikka kuinka kärttäisi pimitettyä tietoa, ei perheenäidistä irtoa kaaoksenvälttelyteoriaa kummempaa vinkkiä arjen hallintaan.
– Paras vinkki on se, että tekee koko ajan jotain pientä, ettei kaaos yllätä. Koko talon kattava suursiivous rykäistään käyntiin vain äärimmäisessä tarmonpuuskassa.
Perheen lapset on opetettu osallistumaan kodin puuhiin. Jokaiselle neljästä lapsesta on työlistaan kirjattuna yksi tehtävä jokaiselle arkipäivälle. Yksi huolehtii keittiön lattian lakaisemisesta, toinen kattaa ja siivoaa pöydän, kolmas huolehtii pyykit ja neljäs täyttää ja tyhjentää tiskikoneen.
– Järjestelmän toimiminen vaatii toki itseltäkin puhtia muistuttaa työvuoroista ja avustaa pienimpiä tehtävissä. Kyllä kolmevuotiaskin saa tiskikoneen tyhjennettyä kunhan aikuinen ensin poimii pois painavat astiat ja terävät puukot. Käytännön kasvatustyötä, toteaa pitkäpinnainen äiti.
Työnakki voi napsahtaa myös lukujärjestyksen ulkopuolelta. Perheessä on nimittäin sääntö, jonka mukaan se, joka ensimmäiseksi notkuu kokin takana ja kysyy, mitä tänään on ruokana, joutuu kattamaan pöydän.
Rosenlund-Holkoilla kodinhoitohuonetta ei ole valjastettu äidin valtakunnaksi tai eristysselliksi vaan jokainen hoitaa omat pyykkinsä kaappeihin. Äiti lajittelee pyykit pesun ja kuivauksen jälkeen jokaisen omaan, nimellä varustettuun koriin.
