Pelastuskäytävän viimeisiä metrejä kaivetaan nyt käsin: Yli viikko sitten kaivoon pudonneen Julenin, 2, kunnosta ei ole tietoa – "Ääritilanteessa ihmiskeho pyrkii säilymään hengissä uskomattomin tavoin"

– Jos kaikki menee hyvin, toivomme niin, vastasi pelastusoperaation koordinaattori Ángel García Vida kaivamisen alkamisajankohdasta lehdistötilaisuudessa Vanguardia-lehden mukaan.

Pelastajat ovat saaneet valmiiksi kuusikymmentä metriä syvän porausreiän turmakaivon viereen, ja sen tukemistyöt ovat käynnissä.

Tunnelia kaivaa kaksi henkilöä kerrallaan

Nämä kaksi porausreikää yhdistävän yhdyskäytävän kaivaminen on asiantuntijoiden mukaan haastava tehtävä maaperän takia.

Pelastajat lasketaan kaivamaan poikittaiskäytävää varta vasten rakennetussa häkissä, jonka halkaisija on 1,05 metriä ja korkeus 2,5 metriä. Alas poikittaiskäytävää kaivamaan lasketaan kerrallaan kaksi henkilöä.

Noin neljä metriä pitkää poikittaiskäytävää kaivetaan ilmeisesti käsin, ja tämä voi kestää noin vuorokauden. Kaivajien varustukseen kuuluvat muun muassa paineilmavasara, hakkuja ja puuta tukemaan tunnelia.

Hyvin pieniä räjäytyksiä harkittu

Kaivajat ovat myös harkinneet erittäin pienten räjäytysten käyttöä, jos kallioperä sitä vaatii.

60-metrisen porausreiän kaivamiseen kului yli kaksi vuorokautta kiviaineksen kovuuden takia. Porausreikää on myös vahvistettu turvallisuussyistä.

Totalánissa pelastustöissä on mukana ainakin kaksi henkilöä, jotka olivat kaivamassa ja nostamassa ylös 33 kaivosmiestä San Josén kaivoksesta Copiapón lähellä Chilessä vuonna 2010.

Julen putosi arviolta 107 metriä syvään, veden etsintää varten porattuun kuiluun sunnuntaina 13. päivä.

Puhelu hätäkeskukseen pian putoamisen jälkeen

Pojan putoamisesta ilmoitettiin Málagan hätäkeskukseen pian onnettomuuden jälkeen.

– Poika on pudonnut pieneen reikään, joka on halkaisijaltaan noin 40 senttiä. Hänet on pelastettava. Hänen äitinsä itkee ja huutaa, sanoi hätäkeskukseen soittanut henkilö, joka onnettomuuspaikan lähellä kulkenut patikoija, kertoo El País -lehti.   

Huuto tuli maatilalta, missä porakaivo on. Huutaja oli itse asiassa Julenin isän serkku. Läsnä oli myös hänen miesystävänsä, maatilan omistaja. Patikoijan mukaan molemmat olivat liian paniikissa kyetäkseen soittamaan.  

Pojan kunnosta ja olosuhteista ei ole tietoa. Perheen kerrotaan kuulleen huudon pian pojan putoamisen jälkeen, mutta sen jälkeen hänestä ei ole tehty näkö- eikä kuulohavaintoja.

Poika lähti juoksemaan isän kerätessä polttopuita

El Paísin mukaan hieman ennen putoamista Julen oli isänsä kanssa, samaan aikaan kun hänen äitinsä soitti tyäpaikalleen hampurilaisravintolaan. Isän mukaan hän oli keräämässä polttopuita ruokaa varten, kun poika lähti yhtäkkiä juoksemaan. 

Isä ja eräs sukulaisnainen lähtivät juoksemaan pojan perään. Isän mukaan hän oli 10-15 metrin päässä pojasta, kun tämä katosi näkyvistä. 

Nainen oli häntä edellä ja ehti reiän kohdalle, ja siirsi sivuun reiän reunoilla olleita kiviä. Nainen sanoo ojentaneensä kätensä ja odottaneensa saavan pojasta otteen. Sen sijaan hän kuuli Julenin itkevän, mitä seurasi hiljaisuus.  

Pian turmapaikalle saapui viranomaisia. He totesivat heti, että kolo ei ollut niin suuri kuin hätäkeskuspuhelussa sanottiin, vaan paljon pienempi, halkasijaltaan 25 senttiä. Viranomaiset myös alkoivat etsiä ratkaisua pojan pelastamiseksi. 

Reiän porannut sanoo sinetöineensä sen

Kaksi päivää turman jälkeen maatilalle tuli kaivon porauksesta vastanneen yhtiön johtaja Antonio García. 

– Olin sinetöinyt reiän, teen aina niin, hän kertoi paikalla olleelle medialle. 

Garcían mukaan yhtiönsä poraama reikä oli halkaisijaltaan 21 senttiä, ja että hän oli laittanut aukon päälle kiven tukkeeksi. Joku oli siirtänyt kiven ja kaivanut reiän suuta suuremmaksi, hän kertoi.

Tässä vaiheessa jotkut epäilivät, ettei Julen ollut voinut pudota kaivoon. Pian kaivosta kuitenkin löytyi näytteitä, joiden perusteella todettiin, että hän oli pudonnut aukkoon. 

Keskiviikkona Julenin olosuhteita arvioi Andalusian luolatutkimusyhdistyksen puheenjohtaja José Antonio Berrocal.

Onko kaivossa liian kylmä?

Berrocal kertoi hieman vastaavista tapauksista, joissa henkilö oli pysynyt hengissä kymmenen päivää. Tätä oli auttanut puolitajuinen, nukkuva ja mahdollisimman vähän happea kuluttava olotila.

El Paísin haastatteleman madridilaisen lastenlääkärin Iván Carabañon mukaan Julenin mahdolliseen selviytymiseen vaikuttavat useat seikkoja.

Jos kaivossa on kylmä, se hidastaa pojan aineenvaihduntaa ja suojelee kudoksia. Toisaalta liian kylmä on liian kylmää. 

Kaksivuotias Julen painaa 11 kiloa, mikä Carabañon mukaan on huono asia. Verensokeria on niukemmin ja ravinnon puute iskee nopeammin kuin aikuisella.

Kolmantena asiana hän korostaa ihmisen kykyä olla äärioloissa.

– Ääritilanteessa ihmiskeho pyrkii säilymään hengissä uskomattomin tavoin. Vaistonvaraisesti ihminen syö mitä löytää, ja viime päivien sade on saattanut kulkeutua hänelle (Julenille) asti.   

Kaivoon laskettu kamera ei löytänyt Julenia

Porauskaivoon laskettiin putoamisen jälkeen kamera, joka pääsi 79 metriin asti, jolloin vastaan tuli maata. Yksi arvio on, että kaivo on saattanut sortua tuossa kohtaa, tai maa-aines on hieman sortunut ja muodostanut eräänlaisen kannen.  

Totalánin kylässä asuu noin 700 ihmistä. Turma on järkyttänyt heitä syvästi. He myös osaltaan yrittävät pitää huolta paikalla olevista 300 pelastusoperaation jäsenestä muun muassa tarjoamalla kotejaan heidän käyttöönsä.  

Julenin ja hänen vanhempiaan Victoria Garcíaa ja José Rosellóta oli kohdannut tragedia jo vuonna 2017. Heidän tuolloin kolmevuotias poikansa oli yhtäkkiä saanut uimarannalla sydänkohtauksen ja menehtynyt.