Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä neurologinen sairaus, joka johtuu liikkeen, asennon ja tasapainon säätelyyn osallistuvien aivojen hermosolujen vähitellen tapahtuvasta tuhoutumisesta. Tauti voi antaa itsestään kuitenkin merkkejä jo aikaisin.
Parkinsonin tauti alkaa yleisimmin 50–80-vuotiaana, keskimäärin 60 vuoden iässä. Alle 30-vuotiailla Parkinson on erittäin harvinainen – ikä siis lisää riskiä sairastua. Suomessa Parkisonin tautia sairastaa tällä hetkellä noin 10 000 ihmistä.
Tauti kehittyy pitkään hiljakseen, joskus jopa kummemmin oireilematta. Oireet ovat myös jokaisella sairastuneella yksilölliset, eivätkä kaikki koe välttämättä kaikkia oireita.
Vapina
Vapina on useimmilla Parkinsonin taudin ensimmäinen oire – ja se on myös yleisin ja näkyvin. Vapina alkaa yleensä toisen puolen kädestä tai sormista ja leviää hiljalleen myös saman puolen jalkaan, kunnes mahdollisesti etenee toiselle puolelle kehoa. Vapinaa voidaan tuntea myös sisäisesti. Tyypillisesti vapina on kaikkein huomattavinta levossa tai stressaantuneena ja väsyneenä, ja vähenee tai häviää tahdonalaisessa eli omatoimisessa liikkeessä sekä nukkuessa. Kaikilla Parkinsonia sairastavilla vapinaa ei tosin esiinny lainkaan, tai se voi olla vain hyvin lievää.
Lihasjäykkyys
Lihasten jäykkyys tai kankeus on myös hyvin yleinen, varhainen Parkinsonin taudin oire. Lihakset tuntuvat potilaasta jännittyneiltä ja ovat kireät jopa levossa. Potilaasta voi tuntua, etteivät lihakset suostu toimimaan kuten haluaisi. Jäykkyyttä aiheuttaa se, että lihassuorituksen aikana myös sellaiset lihakset jäykistyvät, jotka eivät osallistu liikkeeseen, ja ne vastustavat lihaksen luonnollista liikettä. Lihasten kankeuteen liittyy usein myös kipuja, ja vapinan tavoin se voi olla voimakkaampaa toisella puolella kehoa.
Liikkeiden hitaus
Yhtenä taudin oireena on liikkeiden hitaus. Se näkyy liikeratojen pienenemisenä ja suorituksen hidastumisena. Tahdonalaisen liikkeen tekeminen voi viedä yhtäkkiä kauan aikaa. Esimerkiksi ylös nouseminen tai käden nyrkkiin puristaminen voi olla haasteellista. Osalla potilaista askeleet voivat muuttua lyhyemmiksi ja kävely voi olla töpöttelevää.
Liikkeiden hitautta ilmenee, kun aivot eivät onnistu koordinoimaan sujuvia ja hienovaraisia liikkeitä. Tämän vuoksi myös kaikki spontaani liikehdintä usein vähenee tai häviää, ja voi johtaa myös jopa liikuntakyvyttömyyteen.
Ilmeettömät kasvot
Parkinson saattaa näkyä myös sairastuneen kasvoissa. Taudin oireena kasvot saattavat jäykistyä yksitoikkoiseen, vakavaan, masentuneeseen tai vihaiseen ilmeeseen. Myös tyhjä tuijotus ja vähäinen silmien räpyttely voi olla oire taudista.
Puheen muutos
Yksi taudin oire voi olla puheen muutos. Tauti saattaa aiheuttaa sen, että sairastuneen puheesta tulee pehmeämpää, nopeampaa, sammaltavaa tai epävarmaa. Puheääni voi myös muuttua yksitoikkoisemmaksi, ja tavalliset äänensävyt ja -painot saattavat jäädä pois.
Käsialan muutos
Parkinsonin taudista oireilevan henkilön käsiala saattaa myös muuttua äkisti. Kun käden hienomotoriikka heikkenee, kirjoituksesta voi tulla pikkuruista ja suttuista, kirjaimista muuttuvat pienemmiksi ja sanat saattavat pakkaantua paperille tiiviisti vierekkäin. Kirjoittamisesta saattaa tulla sairastuneelle myös hyvin vaikeaa.
Kumaruus ja epätasapaino
Tauti voi oirehtia myös huonona ryhtinä tai kummallisina asentoina. Ilman syytä ilmenevät kumarat asennot, laahustaminen nojailu ja erilaiset tasapaino-ongelmat voivat olla yksi merkki etenevästä Parkinsonista.
Unihäiriöt
Voimakkaat yhtäkkiset liikehdinnät, kuten heittelehtiminen, sätkiminen tai potkiminen syvän unen aikana saattavat olla oire Parkinsonista.
Masennus
Noin puolella Parkinsoniin tautiin sairastuneista ilmenee myös masennusta. Masennus voi liittyä itse sairauteen, elämäntilanteeseen tai lääkitykseen. Masennus on hyvä tunnistaa ajoissa, sillä sen on todettu pahentavan muita oireita. Sosiaaliset verkostot ja tuki ovatkin hyvin tärkeitä Parkinson-potilaalle.
Lähteet: parkinsoninfo.fi, parkinson.org, parkinsons.org.au, mayoclinic.com
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran elokuussa 2013.