Paperiteollisuuden kilpailukyky ontuu

Professori Eero Artto Helsingin kauppakorkeakoulusta toteaa tuoreessa paperiteollisuuden suoritus- ja kilpailukykyä käsittelevässä raportissaan, että Suomen paperiteollisuuden kilpailukyky heikentyi suhteessa Ruotsiin 4,8 prosenttia ja suhteessa Yhdysvaltoihin 0,2 prosenttia. Sen sijaan Kanadaan verrattuna Suomen kilpailukyky pysyi edelleen hyvänä ja parani viime vuonna 5,4 prosenttia.

Viime vuosikymmenellä Suomen paperiteollisuuden kilpailukyky oli vuosina 1993-1994 ja vuosina 1996-1998 selvästi Ruotsia, Yhdysvaltoja ja Kanadaa parempi. Ruotsin kilpailukyky nousi Suomea paremmaksi vain viime vuosikymmenen puolivälissä ja lopussa.

Viime vuosina etenkin lukuisat Pohjois-Amerikassa tapahtuneet yritysostot ja fuusiot ovat Artton mukaan parantaneet erityisesti Yhdysvaltain suoritus- ja kilpailukykyä, mutta heikentäneet Kanadan paperiteollisuuden suoritus- ja kilpailukykyä.

Ruotsin paperiyhtiöiden parantuneen suoritus- ja kilpailukyvyn taustalta löytyy Artton mukaan ainakin osittain Ruotsin kruunun devalvoituminen.

Eräänä tekijänä kotimaisen paperiteollisuuden heikentyneeseen kilpailukykyyn Artto näkee alhaiset myyntihinnat.

Suorituskyky parani kaikilla viime vuonna

Kaikissa neljässä vertailussa olleessa maassa paperiteollisuuden kannattavuus ja suorituskyky parani viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna.

Ruotsissa paperiyhtiöiden nettovoitto suhteessa liikevaihtoon oli vuonna 2000 11,8 prosenttia, kun Suomessa vastaava prosentti oli 6,9, Kanadassa 7,8 ja Yhdysvalloissa 4,6 prosenttia. Edellisenä vuonna Ruotsin paperiteollisuuden nettovoitto oli 8,2 prosenttia, Suomen 4,3 prosenttia ja Yhdysvaltain ja Kanadan kummankin 3,6 prosenttia liikevaihdosta.

Myös koko pääoman tuotolla mitattuna Ruotsi ja Kanada nousivat viime vuonna näistä maista kärkeen, Ruotsi 12,3 prosentin ja Kanada 12 prosentin tuotolla. Suomen paperiteollisuudessa koko pääoman tuotto oli 8,5 ja Yhdysvalloissa 4,2 prosenttia.

Oman pääoman tuotolla mitaten Kanada nousi ykköseksi 25,2 prosentin tuotolla, ja tämän taustalla oli paperiyhtiöiden Abitibin ja Rollandin fuusiojärjestely. Ruotsin paperiteollisuusyhtiöiden oman pääoman tuotto oli viime vuonna 14,5 prosenttia, Suomen 9,4 prosenttia ja Yhdysvaltojen 5,6 prosenttia.

Stora Enso ykkönen kotimaassa

Suomalaisista metsäyhtiöistä Stora Enso nousi Artton mukaan suorituskyvyltään selvästi parhaaksi vuonna 2000. Kolmesta suomalaisyhtiöstä Stora Enson liikevaihto, nettovoitto sekä pääomien tuotot nousivat selkeästi UMP-Kymmenen ja M-realin vastaavia tunnuslukuja paremmiksi.

Myös yhtiöiden kannattavuudesta ja pitkän tähtäimen suorituskyvystä kertova ns. sisäinen korkokanta oli Stora Ensolla selvästi muita korkeampi.

-Riittävästi velkaisena ja riittävän korkealla koko pääoman tuotolla vipuvaikutus aiheuttaa sen, että oman pääoman tuotto nousee Stora Ensolla kohtuullisen hyväksi verrattuna esimerkiksi UPM-Kymmeneen, perustelee Artto.

Stora Enson nettovoitto suhteessa liikevaihtoon oli selkeästi kolmikon paras eli 15,2 prosenttia. UPM-Kymmenen nettovoittoprosentti oli 3,8 ja M-realin kahdeksan prosenttia miinuksella.

Myös pääomien tuotot nousivat Stora Ensolla muita paremmiksi. Yhtiön koko pääoman tuotto oli viime vuonna 11,5 ja oman pääoman tuotto 19,4 prosenttia. UPM-Kymmenellä vastaavat luvut olivat 9,3 ja 3,8 sekä M-realilla -6,0 ja -40,4 prosenttia.

Pienin eli 33 prosentin velkaantumisaste kolmikosta oli UPM-Kymmenellä ja suurin eli 77 prosenttia M-realilla. Stora Enson velkaantumisaste oli 58 prosenttia.

M-realin osalta tilanne ei Artton mukaan vaikuta hyvältä. Yhtiön tekemien investointien tuottoja pitäisi saada huomattavasti paremmiksi.

Virallisten ja kassaperusteisten tulosten vertailussa kolmikosta poikkesi vain Stora Enso, jonka kassaperusteinen nettovoitto oli suurempi kuin virallisen tilinpäätöksen nettovoitto.

(MTV3-STT)