Pankkien eurovalmistelut aikataulussa

Suomalaispankkien valmistautuminen euron tuloon on Suomen Pankkiyhdistyksen tietojen mukaan edennyt hyvin. Suuri osa vaadittavista teknisistä muutoksista on jo tehty.

-Joidenkin järjestelmien osalta on vielä testauksia käynnissä, mutta vuodenvaihteessa kaikki on näillä näkymin valmista, johtaja Kaija Erjanti Suomen Pankkiyhdistyksestä arvioi. Pankkien kannalta suurin osa euron aiheuttamista muutoksista painottuu vuoden 1999 alkuun, jolloin rahoituksen tukkumarkkinat ja monet yritykset siirtyvät euron käyttöön. Yksityisasiakkaiden pankkipalvelut sen sijaan hoidetaan yhä markoilla. Ne jatkuvat käytännössä täysin entiseen tapaan vuoden 2001 loppuun saakka. Pankkitilit ja -kortit pysyvät ennallaan, palkat ja eläkkeet maksetaan markkoina ja markkoja saa myös pankkiautomaateista.

-Vuodenvaihteessa tapahtuvat muutokset ovat sellaisia, ettei asiakkaan itse tarvitse ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin, vaan ne hoidetaan viranomaisten päätöksillä ja pankkien toimesta, Erjanti sanoo.
-Yksityisasiakkaiden tilien ja luottojen muuntamiset euroiksi tehdään pääosin vasta lähellä vuotta 2002. Valtaosa pankeista pitää myös oman kirjanpitonsa markoissa vuoteen 2002 saakka.

Viitekorkojen muutos lähinnä tekninen

Viitekorkojen eli Suomen Pankin peruskoron, helibor-koron sekä kolmen ja viiden vuoden markkinakorkojen muutokset Emun alkaessa ovat pankkiyhdistyksen mukaan lähinnä teknisiä. Asiallisesti ottaen korkojen laskenta pysyy ennallaan, vaikka mm. helibor korvautuukin Emu-maiden yhteisellä euriborilla. Pankkien prime-korkoihin rahayksikön vaihtuminen ei vaikuta. Pankkien eurotiedotus on ilmeisesti tähän saakka täyttänyt hyvin asiakkaiden tiedontarpeen, sillä euroasioiden kyselijöitä on käynyt pankkien konttoreissa harvakseen.

-Yleisin kysymys on ollut, mitä palveluja on mahdollista saada euromääräisinä jo vuoden alusta lähtien. Siihen voi lyhyenä vastauksena todeta, että lähes kaikki palvelut ovat heti mahdollisia myös euromääräisinä. Laskut voidaan maksaa euroina kaikilla maksutavoilla ja myös tilit ja luotot on mahdollista saada euroina, jos haluaa, Erjanti sanoo. Kaupassa pankkikortilla maksettu maksutieto tosin välittyy pankkeihin ainoastaan markkoina, koska kaupan järjestelmillä ei vielä ole valmiutta eurojen käsittelyyn.

Rahan tukkukauppa heti euroihin

Pankkien kannalta suurin osa euron aiheuttamista muutoksista tapahtuu jo vuoden 1999 alusta, kun rahoituksen tukkumarkkinat siirtyvät euroihin. Tietojärjestelmiä onkin uusittu viime kuukausina vauhdilla.
-Maksujärjestelmien on toimittava niin, että euromaksuja pystytään käsittelemään. Monet yritykset siirtyvät heti euron käyttöön laskutusvaluuttana ja myös pankkien välinen rahaliikenne siirtyy euroihin, vaikka useimmat pankit pitävät oman kirjanpitonsa markkoina vielä vuoteen 2002 saakka, Erjanti sanoo. Myös arvopaperikauppa siirtyy euroihin heti vuoden alusta. Valtion uudet joukkolainat lasketaan liikkeeseen euroina, ja rahamarkkinat, joissa pankkien lisäksi ovat osapuolina valtio, kunnat ja yritykset, siirtyvät nopeasti eurojen käyttöön.

Se, että eri yritykset siirtyvät euron käyttöön laskutuksessaan eri tahdissa, ei Erjannin mukaan aiheuta pankeille ongelmia. -Pankki voi ottaa maksun kumpana vaan ja se muunnetaan sitten tarvittaessa automaattisesti euroista markoiksi tai päinvastoin sen mukaan, mikä on vastaanottajan tilivaluutta.

Kulut 700 miljoonaa

Pankkiyhdistys laski pari vuotta sitten, että eurosiirtymän tekniset kustannukset pankeille ovat 600-700 miljoonaa markkaa. Nyt laskun arvioidaan asettuvan noin 700 miljoonaan. Erjannin mukaan tähän mennessä tehdyt tietojärjestelmämuutokset ovat aika lailla pysyneet ennakoiduissa kustannusraameissa. Toisaalta käteisen rahan eli seteleiden ja kolikoiden vaihtoon liittyvät kustannukset ovat ensimmäisissä tarkemmissa laskelmissa osoittautuneet hieman odotettua suuremmiksi.

-Nyt etsitään tapoja, joilla rahanvaihto tehdään mahdollisimman edullisesti, hän sanoo. Summassa ovat mukana pelkästään eurosiirtymän tekniset kulut. Yli puolet kertyy tietojärjestelmämuutoksista, loput laitemuutoksista, koulutuksesta ja tiedotuksesta. Pankit joutuvat uusimaan mm. pankkiautomaatteja ja rahanlaskukoneita uusia euroseteleitä- ja kolikoita varten. Sitä, kuinka suuria liiketoiminnallisia kuluja euron tulo pankeille aiheuttaa, on Erjannin mukaan erittäin vaikea etukäteen laskea.

-Pankit ovat kuitenkin itse arvioineet, että euron alkuvaiheessa valuutanvaihtotuotot pienenevät niin paljon, että sitä aukkoa tuskin muilla tuotoilla pystytään paikkaamaan. Se, millaiseksi euron asema sittemmin muodostuu, miten valuuttakauppaa käydään ja mitä johdannaistuotteita on käytössä, nähdään myöhemmin.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat