Päiväkodissa kohdattiin paljon haasteita, jonka takia työnantaja päätti palkata lisää henkilökuntaa. Myös ryhmissä ryhdyttiin toimenpiteisiin lasten arjen turvaamiseksi.
Entinen varhaiskasvatuksen työntekijä kertoi aiemmin MTV Uutisille havainnoistaan korona-ajan lapsista. Nyt MTV pureutuu syvemmin näiden lasten arkeen varhaiskasvatuksessa. Työntekijä halusi esiintyä jutussa anonyymisti, mutta hänen henkilöllisyytensä ja työpaikkansa ovat MTV:n toimituksen tiedossa.
Työntekijä kuvailee päiväkodin arjen muuttuneen selkeästi hänen ollessaan töissä päiväkodissa korona-aikana. Kun päivän toiminta oli alkamassa, lapset alkoivat pistämään esimerkiksi jarruja päälle.
– Lasten liikkuminen tilasta toiseen ei meinannut onnistua. Sitten kun olimme lasten kanssa toisessa tilassa, oman vuoron odottaminen oli tavallista vaikeampaa.
Päiväkodin arkeen kuuluu päivittäin vaihtuvaa toimintaa. Se voi olla esimerkiksi kevääseen liittyvää askartelua, jumppatuokio tai ohjattua leikkiä. Monissa päiväkodeissa lapset jaetaan pieniin ryhmiin, joista jokaista ohjaa yksi ryhmän aikuisista. Päivään kuuluu lisäksi koko ryhmän yhteisiä tuokioita, kuten lauluhetkiä.
Lue myös: Poikkeusolot muuttivat lasten arjen viisi vuotta sitten – MTV selvitti, millaisia havaintoja näistä lapsista on tehty
Lapset joutuivat myös kertaamaan, miten kaveri otetaan huomioon tai miten kavereita saadaan. Kaveritaitojen heikentyminen näkyi esimerkiksi lapsen miettiessä mielekästä tekemistä.
– Lapset pyysivät esimerkiksi lähes päivittäin lupaa osallistua leikkiin.
Tavallisesti lapsi on utelias ja halukas osallistumaan leikkeihin. Leikki on yksi olennainen osa lapsen kehitystä, koska leikin aikana lapsi oppii esimerkiksi kohtaamaan toisia ihmisiä tai käsittelemään tunteita.
Aiheesta lisää: MTV selvitti: Kymmenkuisten vauvojen määrä päiväkodeissa räjähti kasvuun – tässä muutoksen taustat
Puutteellisten leikki- ja kaveritaitojen lisäksi lapsilta puuttuivat myös rajat. Kaikilla lapsilla ei ollut kotona rajoja, minkä takia he kuvittelivat saavansa tehdä mitä vain.
– Pistimme tämän kierteen poikki kertaamalla ryhmämme yhteiset pelisäännöt.
Lasten edessä vilisi tuntemattomia ihmisiä
Tilanteen helpottamiseksi työnantaja päätti palkata muun muassa lisää lastenhoitajia, erityislastenhoitajia sekä avustajia, joiden avulla lapset voitaisiin kohdata paremmin.
– Työnantaja palkkasi hoitajia ihan vakituiseen työsuhteeseen. Heidät ohjattiin sitten sinne, missä oli eniten tarvetta.
Lue lisää: Päiväkodissa ei ollut yhtään tuttua hoitajaa, lapsella nimi maalarinteipillä selässä – somevaikuttaja Natalia Salmela huolestui päiväkotien tilanteesta
Sairastelujen vuoksi työntekijöitä oli tavallista vähemmän. Vaikka sijaiset olivat tervetullut näky poissaolojen verottamissa ryhmissä, jatkuvasti vaihtuvat työntekijät saivat lapset hämmentymään.
Vaihtuvat kasvot ja tuttujen aikuisten poissaolo monimutkaistivat arkea entisestään. Puhumattakaan kasvomaskeista, jotka peittivät aiemmin tuttujen ihmisten kasvot.
– Kyllähän sellainen vaikuttaa väkisinkin lapsiin.
1:17
Arvostus varhaiskasvatusta kohtaan on kasvanut
Työntekijän mukaan varhaiskasvatusta on pidetty aiemmin itsestäänselvänä. Koronapandemian jälkeen vanhemmissa tapahtui kuitenkin selkeä muutos. Hän törmäsi tilanteeisiin, joissa vanhemmat yhtäkkiä kyselivät mahdollisuuksia tuoda lapsia takaisin hoitoon.
– Eteeni tuli tilanteita, jossa lapsi palasi päiväkotiin oltuaan vain pari viikkoa poissa. Ehkä vanhemmat ovat ymmärtäneet myöhemmin, että yritämme parhaamme ja tekemämme työ on lasten parhaaksi.
Korona toi maineestaan huolimatta myönteisiä muutoksia arkeen päiväkodissa. Osa lapsista pysyi kotona, jonka takia lapsia oli vähemmän paikalla. Ryhmien tyhjennettyä aikuisille jäi enemmän aikaa kohdata paikalle tulleita lapsia. Heitä kuunneltiin ja heidän kanssaan leikittiin ilman kiireitä.
– Lapset olivat selkeästi rauhallisempia, kun he saivat tarvitsemansa huomion. Lisäksi vanhemmat saivat levättyä paremmin lasten ollessa päiväkodissa tai esiopetuksessa.
Korona-aika oli vaikeaa aikaa lapsille, minkä takia varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilökunnalla oli merkittävä rooli arjesta selviytymiselle. Arki oli aluksi haastavaa, mutta yhteiset pelisäännöt ja aikuisten läsnäolo auttoivat rakentavaan toimivan arjen, jossa lapsilla oli lopulta mahdollisimman hyvä olla.