Palveluasumisen taksoissa tuhansien eurojen erot - kuntien ylirahastukselle tulossa loppu

Tehostetun palveluasumiseen kuuluu vuokra, ateriat ja yleensä tulosidonnainen hoitomaksu. Lisäksi voidaan periä muun muassa siivouksen sisältävää tukipalvelumaksua ja muita erityismaksuja. Pääsääntöisesti asiakas maksaa lääkkeensä itse. Ne hän maksaa eläkkeestä käteen jäävällä osuudella, jota kutsutaan käyttövaraksi.

Tätä ei kuitenkaan ole laissa määritelty. Ministeriön mukaan yli puolet kunnista eivät ole määritelleet käyttövaraa lainkaan. Kunta voi siis halutessaan periä vaikka asiakkaan koko eläkkeen.

- Laitoshoidossa taataan minimikäyttövara, joka pitää jäädä muuhun elämiseen. Se on 105 euroa, Voi käydä esimerkiksi kampaajalla tai teatterissa. Palveluasumisessa jotkut kunnat jättävät käyttövaran. Se vaihtelee. Sitä ei ole laissa. Jossakin se on 250 euroa, jossakin sitä ei ole lainkaan, johtaja Annakaisa Iivari sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo.

Asiakas ei välttämättä tiedä, montako kertaa pääsee suihkuun

Minkä verran kunnat pelaavat nykyisen lainsäädännön puutteilla? Onko löytynyt rahastamisen makua?

- Asiakkaan kannalta hankalaa on juuri se, että eri palvelut hinnoitellaan erikseen ja ei ole tietoa, että kun maksaa sen palveluasumisen, että montako kertaa sillä hinnalla pääsee suihkuun. Tai sisältyykö siihen siivousta vai maksetaanko niistä erikseen, Iivari jatkaa.

Asumisessa tuhansien eurojen erot

Palveluasuminen taksat vaihtelevat kunnittain. Joissain kunnissa sovelletaan kotihoidon maksuja, toisaalla laitoshoidon maksuja, kolmas määrittelee hinnat tuntiperusteisesti. Palveluasumisen maksut eivät saa ylittää tuotantokustannuksia, mutta monesti ne ovat tulosidonnaisia.

- Vaihtelut täten tuloluokkien välillä voivat olla aika suuria, kommentoi Iivari.

Helsingin Riistavuoren palvelukeskuksen johtaja tiivistää asian näin:

- Periaate on se, että vähävaraiset maksaa vähän ja suurituloiset maksaa paljon, sanoo johtaja Marja-Leena Hinttala.

Oudoksi tilanteen tekee se, että keskimääräiselläkin eläkkeellä asuminen palveluineen voi maksaa paljon. Kun Helsingissä tv-uutisessa esiintyvä noin 1500 euron nettoeläkettä saava Lyyli Lehtonen maksaa nyt asumisestaan yhteensä reilun 1215 euroa kuussa ilman lääkkeitä Helsingissä, niin esimerkiksi Nurmeksessa hintaa kertyisi reilu 1080 euroa. Sen sijaan esimerkiksi Salossa Lehtonen maksaisi sisällöltään samantyyppisestä asumisesta 1350 euroa ja Varkaudessa 1465 euroa kuukaudessa.

Nurmeksessa Lehtonen asuminen maksaisi vuositasolla alle 13 000 euroa. Se on yli 4600 euroa vähemmän kuin kustannus olisi Varkaudessa. Tosin Varkaus on mainituista kunnista ainoa, joka ottaa asiakasmaksujen laskentaperiaatteissa asiakkaan lääkemenot huomioon.

Käyttövara riittämätön

Varkaudessa käyttövaraa jäisi 50 euroa kuukaudessa. Helsingissä Riistavuoressa Lehtoselle jää 300 euroa. Sekään ei tunnu riittävän.

- Kaikki lääkkeet pitää ostaa sillä. Jos käy parturissa, niin se pitää maksaa sillä. Jos käy jalkahoidossa, niin se pitää maksaa sillä. Ja jalkahoitokin on 58 euroa kerta. Sen lisäksi vaatteet, kengät ja joskus olisi kiva ostaa kahvipullaakin, luetteloi Riistavuoren palvelukeskuksen ilopilleri Lyyli Lehtonen.

Vuokrahaarukka kahdeksankertainen

Iso osa asiakkaan tehostetun palveluasumisen kokonaiskuluista muodostuu vuokrasta ja ruoista. Riippuen kunnasta asukas joutuu maksamaan vuokraa kuudesta eurosta miltei 50 euroon neliöltä. Aterioiden kuukausihinnat vaihtelevat 255 euron ja 724 euron välillä.

Sosiaali- ja terveysministeriö selvitti taksojen kirjavuutta vuonna 2010. Kuntien omassa tuotannossa asuntojen keski-vuokra/m2 vaihteli kuudesta eurosta miltei kolminkertaiseksi. Kunnat ostavat yli puolet tehostetusta palveluasumisestaan. Halvimmillaan kunnan järjestämässä ostopalveluasumisessa keskivuokra/m2 on kuukaudessa 9,6 euroa, kalleimmillaan se on 47,6 euroa. Vuokra voi olla peräti kahdeksan kertaa kalliimpaa kuin edullisin asuminen.

Erot eivät ole pelkästään kuntien välissä vaan myös sisällä. Esimerkiksi Vaasassa palvelumaksun (perus-, ateria-, pyykki- ja henkilökohtainen palvelumaksu) hintahaarukka viime vuonna oli noin kuusinkertainen (446 € - 2654 €/kk).

Hinnoittelu ajaa toimeentulotukiluukulle

Valvirassa tilannetta pidetään epäreiluna.

- Se on aika villiä se maksujen määräytyminen. Pahimmassa tapauksessa asiakas joutuu hakemaan toimeentulotukea, jotta hän suoriutuisi näistä maksuista ja tämä ei ole asiakkaan kannalta mitenkään järkevää eikä miellyttävä tapa, sanoo sosiaalineuvos Hanna Ahonen.

Käyttövaraan tulossa minimi

MTV Uutisten tietojen mukaan maksuviidakkoon on tulossa muutos. Kunnat eivät voi jatkossa määritellä asiakkailta perittäviä maksuja miten tahtovat. Ministeriön työryhmä on ehdottamassa palveluasumisen asiakkaan käyttövaraksi reilua kahtasataa euroa. Myös palvelujen sisältöihin on tulossa yhdenmukaiset säännökset.