Paltamon täystyöllisyys paransi ihmisten hyvinvointia

Paltamossa vuosina 2009-2013 toteutettu täystyöllisyyshankkeesta hyötyivät eniten nuoret ja iäkkäimmät henkilöt. Toimintamalli työllisti liki kaikki kunnan 16-64-vuotiaat työttömät. Avoimille työmarkkinoille siirtyminen ei kuitenkaan onnistunut toivotulla tavalla. Hankkeen luomista uusista käytännöistä uskotaan olevan apua työttömien tilanteen parantamiseksi.

Kainuun maakunnassa sijaitsee Paltamon kunta, jossa asuu noin 3800 asukasta. Kunnassa on ollut käynnissä vuosina 2009-2013 täystyöllistämiskokeilu. Sen aikana kunnan työllisyysprosentti laski 17 prosentista neljään prosenttiin.

- Kyllä se oli suurelta osin hankkeen aikaan saama muutos. Paltamossa työttömyysturvaan käytettävää rahaa siirrettiin välityömarkkinoiden toimintaan ja tukitoimiin, kuten hyvään työterveyshuoltoon. Nyt kun rahoitus loppuu, tätä toimintaa ei voida samassa mittakaavassa ainakaan jatkaa, sanoo tutkimusprofessori Seppo Koskinen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta.

Paltamon täystyöllistämishankkeen kustannukset olivat seurantavuosina yhteensä 13,8 miljoonaa euroa, siitä on arvioitu palautuvan säästöinä yhteiskunnalle kaksi kolmasosaa.

Terveydenhoito osoittautui tehokkaaksi

Eniten työllistämiskokeilusta hyötyivät nuoret ja yli 55-vuotiaat työttöminä olleet henkilöt. Nuorille tärkeintä oli saada työkokemusta. Heidän oli mahdollista työllistyä kunnalle, järjestöihin ja yksityisiin yrityksiin. Työstä saatu tulo myös mahdollisti taloudellisen itsenäistymisen. Mutta ennen kaikkea hankkeella oli vaikutusta nuorten oman elämän hallintaan. Osalla kokeiluun osallistuneista nuorista tilanne oli päässyt jo pahaksi.

- He ovat saaneet pelastettua itsensä, eli ovat antaneet tulla autetuiksi. Aloitteen pitää lähteä henkilöstä itsestään. Todellinen kestävyysvaje on meidän nuorisomme ja heidän pääsynsä työmarkkinoille, sanoo toiminnanjohtaja Anne Huotari Paltamon työvoimayhdistyksestä.

Paltamon kokeilussa mukana olleet saivat käyttää työterveyshuollon palveluita, joista saatiin erittäin hyvää kokemusta ja tulosta.

- Sen ansiosta on tullut ilmi että on paljon työnhakijoita, jotka ei ole koskaan kuntoutettavissa työkykyiseksi. Heidän kohdallaan eläkeratkaisut ovat asianmukainen ratkaisu. Tämä työterveyshuolto tarjoaa varmasti paljon siirrettävissä olevaa muillekin kunnille, sanoo Seppo Koskinen.

Terveydenhuollon kautta paljastui siis henkilöiden todellinen työkyky.

- Paljon semmoisia piilossa olevia sairauksia löytyi, työikäisiltäkin, jotka sitten pidemmän päälle muodostaisivat työkyvyn esteitä, kertoo Anne Huotari. Nyt terveydenhuollon kanssa on sovittu jo jatkosta, miten jatketaan, vaikka itse hanke loppuukin. Tavoitteena on pitää paltamolaiset hyvässä iskussa työelämään.

Ratkaisu nuorisotakuuseen Paltamosta

Paltamossa kehitettiin myös mestari-kisälli -malli, jossa kokenut ammattilainen opastaa ja opettaa nuorempaansa.

- Mestari-kisälli -malli on sellainen, joka voitaisiin toteuttaa missä päin tahansa suomea vaikka huomenna siihen ei ole mitään lainsäädännöllisiä esteitä. Nuorisotakuun toteuttamiseen se olisi oikein hyvä ja toimiva malli, sanoo Huotari. Hänen mukaansa mallin toteuttaminen ei edes lisäisi kustannuksia.

- Jos esimerkiksi yritykset lähtisivät mukaan siihen. Nykyiselläänkin yrityksiin sijoitetaan nuoria töihin työllistämistuella ja yritetään keksiä siellä jotain tekemistä. Tässä mallissa he saisivatkin mennä omalle alalleen, tai siihen mille he ovat koulutettu, tai sitten sille, mikä heitä kiinnostaa. Tässä mallissa he saavat ensin kokeilla alaa ennen kuin lähdetäänkään kouluun, kertoo Huotari.
Mallin uskotaan vähentävän turhaa kouluttautumista, jota nykyisellään aiheutuu ns. pakkohakemisella.

Työllisyystilanteen lisäksi kokeilu paransi paltamolaisten psyykkistä ja fyysistä terveyttä monin eri mittarein. Esimerkiksi alkoholin riskikäyttäjien osuus pieneni työttömien ryhmässä. Yksinäisyyttä kokevien osuus pieneni ja luottamus paikallisiin tiedotusvälineisiin sekä oman kunnan päätöksentekoon parani.

Lue myös:

    Uusimmat