Pakolaismäärät kasvaneet merkittävästi – uusia vastaanottokeskuksia suunnitteilla

– Heinäkuuhun mennessä lisämajoituspaikkoja vastaanottokeskuksissa ollaan lisäämässä 770 paikalla. Syksyä kohden joudutaan lisäämään majoituspaikkoja entisestään ja se tarkoittaa sitä, että viimeistään syksyllä joudutaan varmasti avaamaan ihan uusia yksiköitä, kertoo Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen. 

EU-maat sopivat eilen 60 000 siirtolaisen jakamisesta jäsenmaihin kahden vuoden kuluessa. Näistä Suomen osuus voi olla noin 800 pakolaista lisää. Tarkemmat pakolaismäärät sovitaan ensi kuussa.

– Ensinnäkin 60 000 on jaettu niin, että 40 000 olisi turvapaikanhakijoita, jotka halutaan jakaa EU-maihin joidenkin tiettyjen laskentaperusteiden mukaan. 20 000 tästä joukosta olisi niin sanottuja kiintiöpakolaisia, jotka tulisi myöskin eri maihin, kuvailee tilannetta Kuuluvainen.

– Komission päätöksen myötä Suomeen kohdistuva turvapaikkahakijoiden määrä ei nyt välttämättä merkitse isoja muutoksia, koska meillä on tällä hetkelläkin turvapaikanhakijoiden määrä merkittävästi kasvanut. Tällä hetkellä on tullut hakijoita yli 200 viikossa. 

Lisäpaikkoja keskuksiin

Suomen turvapaikkahakijoiden määrä ollut tasaisessa kasvussa useita vuosia. Nyt pakolaismäärä on lisääntynyt, kesäkuun loppuun mennessä 2000 hakijan raja on ylittynyt ennen kuin edes EU:n päätöstä lisäsiirtolaisten ottamisesta on laitettu täytäntöön.

Tilannetta on seurattu Maahanmuuttovirastossa pitkään.

– Tähän mennessä on toimittu niin, että ollaan jo olemassa olevien paikkojen majoituskapasiteettia lisätty, mutta siinä tulee raja vastaan jossain vaiheessa. Sitten joudutaan perustamaan ihan uusia yksiköitä, kertoo tilanteesta Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen. 

Maahanmuuttoviraston suunnitelmissa on, että 700 lisämajoituspaikkojen lisäksi virasto pystyy uusien vastaanottokeskuksien avulla lisäämään 800 paikkaa lisää turvapaikanhakijoille.

– Se määrä tarkottaisi, että mukana oli 2–3 uutta yksikköä.

– Meillä on itseasiassa kaksi paikkaa jo aika pitkälle mietitty niin, että käydään alustavia neuvotteluja niiden avaamiseksi. Mutta sitten on myös muita vaihtoehtoja joita sitten punnitaan.

Syksyllä päätöksiä

Maahanmuuttovirasto aikoo seurata pakolaistilanteen kehittymistä syksyyn asti ennen uusien vastaanottokeskusten avaamista. Vastaanottokeskuksien avaaminen tietää rahan menoa ja kuten monessa muussakin virastossa, niin raha on tiukalla Maahanmuuttovirastollakin.

– Vastaanottotoimintaan kun joudutaan paikkamäärää ja yksiköitä lisäämään niin siihen tarvitaan jatkuvasti lisää resursseja. Niitä ei ole olemassa vaan niitä sitten täytyy hankkia.

– Jos resursseja ei saada lisää, niin se tarkoittaa, että oleskeluajat vastaanottokeskuksissa pitenevät. Sitä kautta tulee sitten kustannuksia. Toisella puolella on tietysti ihmiset ja heidän odotusaikansa. 

Kuuluvainen toivookin kunnilta aktiivista otetta EU:n siirtolaisongelmassa.

– Tässä tilanteessa voisin vedota kuntiin, joilla on mahdollisuuksia tarjota tyhjiä tiloja tähän toimintaan. He voisivat olla yhteydessä ja voisimme yhdessä katsoa millaisia ratkaisuja pystyisimme saamaan aikaiseksi.

Suurimmat yksittäiset ryhmät, jotka hakevat Suomesta turvapaikkaa ovat Irakista ja Somaliasta. Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan noin 40 prosenttia hakijoista saa hyväksytyn päätöksen.