Suomen Pakolaisapu ei lähtökohtaisesti pidä hyvänä sitä, että Suomi keskeyttää kahdenvälisen kehitysyhteistyön maaohjelman Somalian kanssa. Järjestön mukaan se on laajempi merkki siitä, että kehitysyhteistyö ja sen tekemisen periaatteet ovat muuttumassa.
– Suomen kaltaisten valtioiden esimerkillä on myös iso painoarvo ja se on sitä kautta kokoaan suurempaa suhteessa rahoitukseen, Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen sanoo MTV Uutisille.
Lue lisää: Suomi keskeyttää kehitysyhteistyön Somalian kanssa
Ulkoministeriö kertoi tänään, että kehitysyhteistyö keskeytetään Somalian kanssa, koska takaisinottoyhteistyö Somalian kanssa ei ole edistynyt toivotulla tavalla. Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
– Jos tällaista vastikkeellisuutta ja maahanmuuton ja kehityspolitiikan yhdistämistä ajetaan enemmän esimerkiksi EU-tasolla, niin sillä on iso vaikute sille, että niissä maissa, joissa on autoritäärinen hallinto, niin sitä demokratian tukea tarvitaan entistä enemmän. Kun Suomen kaltaiset maat poistuvat, niin silloin se tyhjiö sinne jää ja se täytetään muuta kautta, Lehtinen sanoo.
"Kauppapolitiikka pohjaksi kehitysyhteistyölle"
Lehtisen mukaan hallituksen selonteoista ja kirjauksista kumpuava painotus ja "uusi punainen lanka" on se, että kehitysyhteistyö linkitetään huomattavasti selkeämmin kauppapolitiikkaan ja suomalaisen kauppapolitiikan intresseihin. Pakolaisavun mukaan kauppapoliittisten intressien sovittaminen pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön ei ole yksinkertainen tehtävä ja tulee olemaan hyvin haastavaa.
– Perusajatus, että kaupalla on kehitystä tukeva potentiaali. Totta kai siellä on suomalaisille yrityksillekin potentiaalia, mutta näkisin silti näin, että se vaatisi kyllä aivan uudenlaista innovatiivista ajattelua myös sille, miten voidaan yhdistää kaksi niin erilaista maailmaa.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion mukaan keskeytys ei tule koskemaan humanitaarista apua. Pakolaisavun mukaan humanitäärinen apu ja kehitysyhteistyö ovat laajassa kuvassa kuitenkin lähenemässä toisiaan.
– Jos kehitysapu siirtyy vastikkeelliseksi, niin se muuttaa aika paljon sitä miten kehitysyhteistyötä periaatteellisesti tehdään. Periaatteelliset kriteerit siitä missä kehityksen tuen tarve on suurin, missä se demokratiakehityksen tuen tarve on suurin, missä köyhyyden ennaltaehkäisemisen tarve on suurin ja missä ihmisoikeuksia täytyy eniten tukea, ne ei olisikaan silloin pohjaperiaatteena. Silloin sitä ei voi meidän näkökulmasta missään tapauksessa kannattaa, Lehtinen linjaa.