Onko erikoissyyttäjä Robert Mueller löytänyt riittäviä todisteita Venäjä-kytköksistä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia vastaan? Kiperä kysymys on roikkunut ilmassa kuukausia.
Mueller tutkii, tekikö Trumpin kampanja lainvastaista yhteistyötä Venäjän kanssa auttaakseen Trumpin vaalivoittoon vuoden 2016 vaaleissa ja syyllistyikö Trump oikeuden estämiseen. Vaikka syytökset ovat tutkinnan edetessä liukuneet yhä lähemmäs presidenttiä, ei vielä tiedetä, mitä Muellerin loppuraportti Trumpista lopulta paljastaa.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan presidenttiä koskevan tiedon julkaisemista Venäjä-tutkinnassa onkin varjeltu hyvin tarkasti.
– Vaikka esimerkiksi tiedetään, että Muellerin papereissa Trumpista käytetään koodinimeä ”Henkilö 1”, on presidenttiin kohdistuvat epäilyt toistaiseksi pidetty aika lailla salassa.
Aaltolan mukaan on joka tapauksessa selvää, että tutkinnassa nousseet epäilykset ulottuvat Trumpin entistä kampanjapäällikköä Paul Manafortia pidemmälle.
Tällä viikolla selvisi, että Manafort oli peitellyt tapaamisiaan ukrainalais-venäläisen Konstantin Kilimnikin kanssa. Aiemmin Manafort on jo tuomittu vero- ja pankkipetoksista.
Cohen todistaa julkisesti
Sekä Manafort että Trumpin entinen neuvonantaja Michael Flynn ovat tehneet yhteistyötä Muellerin tutkinnan kanssa syytesuojan ja alennettujen rangaistusten toivossa. Myös Trumpin entinen asianajaja Michael Cohen on jakanut tietojaan Muellerin tutkinnalle.
Cohenin on lisäksi määrä todistaa julkisesti edustajanhuoneen valvontakomitean edessä helmikuussa. CNN:n mukaan tällöin voi julkisuuteen tulla uusia asioita, joita Cohen on Muellerille kertonut.
Cohen sai joulukuussa kolmen vuoden vankeustuomion muun muassa veronkierrosta ja valehtelusta kongressin kuulemisessa.
Virka suojaa presidenttiä
Kukaan ei tarkalleen tiedä, milloin Muellerin johtama tutkinta valmistuu. On huhuttu, että loppuraporttia olisi lupa odottaa kevään aikana.
Upin Aaltola muistuttaa, että jos raportti tarjoaa todisteita presidenttiä vastaan, voi tätä odottaa viraltapano mutta myös muita toimia.
– Viraltapanomenettelyn lisäksi on mahdollista, että presidenttiä ja hänen lähipiiriään vastaan nostetaan suoria rikossyytteitä, jos tutkinnassa on ilmennyt rikollista toimintaa.
Toistaiseksi presidenttiä suojaa rikossyytteiltä hänen virkansa.
Erikoissyyttäjä Mueller on tähän mennessä nostanut syytteen 33:a ihmistä vastaan. Syytetyistä iso osa on venäläisiä.
Viraltapanosta iso sotku
Mueller ei suinkaan ole ainoa, joka on kiinnostunut Trumpin tekosista. Osa demokraateista olisi jo valmiita aloittamaan omat selvitykset.
Edustajainhuoneen enemmistö onkin tuonut demokraateille uudenlaista valtaa. Edustajainhuone voisi esimerkiksi käynnistää presidentin viraltapanomenettelyn, jos presidenttiä on syytä epäillä virkarikoksesta. Aaltolan mukaan paljon riippuu Muellerin raportista.
– Jos raportissa selkeästi pystytään osoittamaan yhteistoiminta Venäjän kanssa, on demokraattien melkein pakko käynnistää viraltapanoprosessi.
Aaltola ei kuitenkaan usko, että edustajainhuoneen puhemies demokraatti Nancy Pelosi välttämättä haluaa tarttua tehtävään.
– Viraltapanomenettelystä seuraisi iso sotku, eivätkä demokraatit halua omistaa tätä sotkua.