Yhtiökokousten aika asunto-osakeyhtiöissä lähestyy. Joka Kodin Asuntomarkkinoille on tullut kosolti kysymyksiä siitä, mitkä todella ovat osakkaan oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet taloyhtiössä: mitä päätöksiä hän voi olla tekemässä, ja miten - ja millaista - tietoa taloyhtiön asioista hän voi saada.
Osakas voi olla aktiivinen sen suhteen, mitä asioita asunto-osakeyhtiön ylimmässä päätöksentekoelimessä - yhtiökokouksessa - käsitellään. Ehdotus on tehtävä hallitukselle hyvissä ajoin ennen yhtiökokouksen kokouskutsua.
Oikeus saada esittämänsä asia yhtiökokouksessa käsiteltäväksi
Yhtiökokous ei kuitenkaan ole oikea paikka kaikkien asioiden käsittelyyn. Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry:n lakimies Mia Pujals:
- Jos tämä osakkaan käsiteltäväksi vaatima asia ei kuulu yhtiökokouksen toimivaltaan, hallituksen ei tarvitse viedä sitä yhtiökokoukseen. Tyypillinen esimerkki on vaikkapa isännöitsijän valinta tai erottaminen. Tämä kuuluu yksinomaan hallituksen toimivaltaan.
Jos osakas - tai muutama osakas - haluaisi sitten järjestää ylimääräisen yhtiökokouksen, onko se mahdollista?
- Varsinaisia yhtiökokouksiahan pidetään yleensä yksi tai kaksi kertaa vuodessa. Osakasvähemmistö voi myös vaatia hallitukselta ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsumista. Asunto-osakeyhtiölaki edellyttää 1/10:n vähemmistöä, ellei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty sitä pienempää. Tämä oikeus on osakkeenomistajille viimeinen tae siitä, että asia saadaan varmasti käsittelyyn.
Oikeus saada ylimääräinen yhtiökokous koolle kutsutuksi
Yhtiökokous on siis juuri se paikka, missä osakkeenomistaja käyttää niin puhe- kuin äänioikeuttaan. Mitä tahansa asioita osakas ei kuitenkaan voi ottaa siellä esille.
- Kokouksen puheenjohtajalla on oikeus rajoittaa puheoikeutta esimerkiksi tilanteessa, jossa osakkeenomistaja ei pysy asiassa. Jos osakkeenomistaja haluaa alkaa keskustella aivan muista asioista tai pyytää aivan muuta tietoa kuin yhtiökokouksessa käsitellään, puheenjohtaja voi jättää ne kokouksen ulkopuolelle.
Oikeus käyttää puhe- ja äänioikeutta yhtiökokouksessa
Entä sitten päätöksen syntymiseen vaadittava äänimäärä?
- Läpimenoon tarvitaan enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Luonnollisesti laissa on määritelty erityistilanteita, joissa vaaditaan määräenemmistöä. Ne koskevat kuitenkin vain juuri näitä tiettyjä tapauksia.
Päätökset yhtiökokouksessa tehdään yleensä yksinkertaisella enemmistöllä.
Pöytäkirjaa on pidettävä - ja se on julkinen, Mia Puhals muistuttaa:
- Yhtiökokouspöytäkirja on säädetty julkiseksi ihan lain tasolla. Osakkeenomistajalla on oikeus saada se nähtäväkseen kuukauden kuluttua kokouksesta. Hallituksen pöytäkirjojen osalta puolestaan hallitus voi itse päättää, missä laajuudessa niitä julkistetaan.
Oikeus saada nähtäväkseen pöytäkirjat ja muu aineisto
On myös asiakirjoja, joita yksittäisellä osakkaalla ei ole mahdollisuutta vaatia nähtäväkseen.
- Osakkeenomistajalla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta vaatia nähtäväkseen erilaisia yhtiön kirjanpitoon liittyviä tositteita ja kuitteja. Ne ovat tilintarkastajia varten. Tilintarkastaja on se, joka hoitaa tilintarkastustehtävää osakkeenomistajien puolesta.
Tässä olivat osakkaan oikeudet pääpiirteissään. Tärkein vaikutuskeino on tietysti osallistuminen yhtiökokoukseen. Siellä tehdään tärkeimmät, sitovimmat ja kauaskantoisimmat päätökset.
Viikon päästä käsittelemme parvekeremontin ja -lasituksen pelisääntöjä taloyhtiössä.
Maksullista puhelinneuvontaa taloyhtiöasioissa voi saada soittamalla ruudussa näkyvään numeroon. Siihen vastaavat Kiinteistöliiton neuvontalakimiehet parin tunnin ajan maanantaista torstaihin.
Kiinteistöliiton maksullinen puhelinneuvonta: 0600 0 1122 (ma-to klo 14-16, hinta 1,95 euroa/min. + pvm)
(JKA 22.2.2004)