Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) kysyi viime viikolla kannanotossaan, miksi opiskelijoilla ei ole oikeutta lepoon ja kesälomaan. Siitä alkoi kärkäs keskustelu, joka velloi suuntaan ja toiseen.
SYL kirjoitti kannanotossaan, että kesäajan työssäkäynti on elinehto monille opiskelijoille, eikä kaikille kuitenkaan löydy töitä. Liitto nostaa esiin myös opiskelijoiden mielenterveysongelmat, joista kärsii joka kolmas opiskelija.
Jälkimmäinen seikka jäi vähemmälle huomiolle kannanotosta alkaneessa keskustelussa. Teksti nähtiin lähinnä opiskelijoiden vaatimuksena saada tukia myös kesälomalla laiskotteluun.
SYL:n avauksesta nähtiin kärkkäitäkin kannanottoja, joissa opiskelijoita kutsuttiin muun muassa ”laiskanpulskeiksi syöttöporsaiksi”. Verbaaliset luodit viuhuivat myös toiseen suuntaan, kun haluttiin muistuttaa, että opiskelijat voivat aiempaa huonommin.
Ministeri Andersson: Lomaa ei voida taata
Keskiviikkoaamuna Huomenta Suomessa vieraillut opetusministeri Li Andersson (vas.) kommentoi SYL:n avausta poliittisesta näkökulmasta. Andersson ymmärtää opiskelijoiden huolen, mutta muistuttaa, ettei kesäkuukausien tukia voida noin vain alkaa maksaa.
– On selvää, ettemme pysty luomaan erillisiä järjestelmiä siihen, miten voisimme turvata opiskelijoiden toimeentulon loman aikana, Andersson kommentoi.
Opetusministerin mukaan tämänhetkisten taloudellisten raamien puitteissa kovin suuria panostuksia opiskelijoiden kesätoimeentuloon ei voida tehdä. Siihen ei Anderssonin mukaan ole "mitään mahdollisuuksia."
Andersson muistuttaa, ettei opiskelijat ole ainoa väestöryhmä, jolle kesäloma on pelkkä haave.
– Samahan koskee myös monia pätkäduuneja. On monia aloja, joilla kesäloma tarkoittaa käytännössä työttömyyttä.
Panostuksia opiskelijaterveyteen
Ministeri Andersson painottaa, että keskustelu opiskelijoiden jaksamisesta oli hyvä avata, ja että työtä on tehtävänä asian suhteen. Hallitus aikookin parantaa opiskelijoiden hyvinvointia.
Hyvinvointia on jo pyritty parantamaan muun muassa lisäämällä mielenterveyspalveluja korkeakouluopiskelijoille. Panostuksia aiotaan suunnata myös toisen asteen opiskelijahuoltoon.
Andersson arvelee, että viime vuosina heikennetyt opintotuet voivat olla osasyy opiskelijoiden huonontuneeseen hyvinvointiin. Tukikuukausia on vähennetty vuoden 2014 jälkeen 70:stä kuukaudesta 54:een samalla, kun opintotukea on muutettu lainapainotteisemmaksi.
– Yksi syy voi myös olla nykyinen ilmapiiri, jonka minäkin tunnen eräänlaisena sukupolvikokemuksena. Kaikki eivät luota siihen, että korkeakoulututkinto takaa hyväpalkkaisen työn tai työpaikan ylipäätään, Andersson sanoi.
Katso koko keskustelu opiskelijoiden toimeentulosta ja jaksamisesta yllä olevalta videolta.