Onnea ja iloa ravinnosta?

Hyvänolontunteesta on vastuussa muun muassa aivojen välittäjäaine nimeltä dopamiini. Dopamiinin vähyys aiheuttaa tyhjyyden, surun ja tylsyyden tuntemuksia; korkeista tasoista seuraa mielihyvän ja innostuksen tuntemuksia, kertoo Daily Mail. Dopamiini auttaa myös oppimisessa.

Sokeriset ja rasvaiset ruoat lisäävät dopamiinin eritystä nopeasti. Äkillinen nousu kuitenkin päättyy yhtä nopeaan laskuun, joten sokeristen herkkujen napostelun sijaan on parempi syödä proteiinirikkaita, pitkään iloa tuottavia ruokia.

Aivot ilahtuvat soijapavuista, manteleista, kananmunasta, lihasta, juurikkaista ja viljasta. Jos nopea dopamiinitason nousu on tarpeen, syö hieman suklaata.

Aivoista myös löytyvä serotoniini auttaa pysymään rauhallisella ja tyytyväisellä mielellä. Serotoniini myös taistelee ahdistuksen tunteita vastaan. Jos serotoniinia on liian vähän, makeanhimo voi yllättää. Hiilihydraattipitoisen välipalan syöminen lisää serotoiniinitasoa, mutta nopean nousun jälkeen yllättää jälleen lasku.

Tuottaakseen serotoniinia keho tarvitsee tryptofaania, jota saa esimerkiksi maidosta, munista ja jogurtista. Myös liha on hyvä tryptofaanin lähde, joten kokeile nauttia pekonia ja munia aamiaiseksi.

Keskittymiskykyä ruoasta?

Myös keskittymiskykyä voi lisätä syömällä. Keskittyminen riippuu viestien kulkemisesta aivoissa. Muista syödä säännöllisesti, jotta keskittymiskykysi säilyy, neuvoo Daily Mail.

Viestit kulkevat aivoissa hermosäikeiden kautta. Toimiakseen kunnollisesti ja luistavasti aivot tarvitsevat myeliiniä, suurelta osin rasvoista koostunutta ainetta.

Omega 3 –rasvat auttavat aivoja, ja ovat hyödyksi myös hyvän keskittymiskyvyn saavuttamisessa. Syö siis kalaa, saksanpähkinöitä ja kurpitsansiemeniä.

MTV3/Helmi

Lähde: Dailymail.co.uk

Kuva: Shutterstock