Onko toimeentulosi puolisostasi riippuvainen? Muista tämä kohtalokas asia

Lähes viidesosa suomalaisista katsoo perheensä toimeentulon olevan täysin tai merkittävästi puolisonsa tulojen varassa. Joka toisessa parisuhteessa koetaan kuitenkin, että menot hoidetaan aika lailla puoliksi.

36 prosenttia kyselyyn vastanneista miehistä kokee, että perheen menot katetaan pääasiassa tai kokonaan hänen tuloillaan. Naisvastaajista tätä mieltä oli puolet vähemmän.

– Erityisesti perheissä, joissa parisuhteen toinen osapuoli maksaa lähes puolet, saati sitten valtaosan talouden menoista, olisi hyvä herätä pohtimaan, miten hänen mahdollisen menehtymisensä jälkeen perhe tulee taloudellisesti toimeen, herättelee Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan toimitusjohtaja Paula Salonen.

Tutkimustulosten perusteella reilu kolmannes parisuhteessa elävistä ei selviäisi taloudellisesti tai joutuisi suuriin vaikeuksiin, jos puolison tulot yhtäkkiä menetettäisiin. Vain joka kuudes vastaajista kokee, että puolison tulojen menetyksellä ei olisi suurta vaikutusta perheen taloudelliseen toimeentuloon.

– Henkivakuutus on hyvä suoja tällaisia tilanteita varten. Suruaikana elämä voi olla piirun verran helpompaa, jos ensimmäisenä ei tarvitse huolehtia raha-asioista, Salonen kertoo.

Riski on suurin lapsiperheissä ja velallisissa talouksissa

Kyselyyn vastanneista lapsiperheiden edustajista 42 prosenttia uskoo, ettei selviäisi puolison kuoleman jälkeen taloudellisesti tai joutuisi vähintään suuriin taloudellisiin vaikeuksiin.

Tutkimuksen mukaan lainaa omaavista talouksista 43 prosenttia ei selviäisi taloudellisesti tai joutuisi suuriin vaikeuksiin. Niistä, joilla ei ole lainoja, vastaava osuus on 24 prosenttia.

Kuinka suuri osa uskoo selviävänsä ainakin puoli vuotta taloudellisesti?

Reilu kolmasosa kyselyyn vastanneista uskoo selviävänsä korkeintaan puoli vuotta ilman uusia tuloja tai apua muualta, jos puolison tulot yhtäkkiä menetettäisiin. Naisista 41 prosenttia on tätä mieltä ja miehistä 30 prosenttia.

54 prosenttia heistä, joiden taloudessa menot hoidetaan kokonaan tai pääasiassa puolison tuloilla, kokee, että selviäisi korkeintaan puoli vuotta ilman uusia tuloja tai apua muualta.

– Tämä tulos yllätti. Luulisi, että juuri näissä perheissä huoli pärjäämisestä olisi suurinta, Salonen kummastelee.

Menot eivät pienene välittömästi kuoleman kohdatessa

Kuoleman kohdatessa menot yleensä kasvavat hetkellisesti muun muassa perintöverojen, kuolemaan liittyvien menojen sekä oman arjen järjestelyyn liittyvien kuluerien takia. Henkivakuutuksen ansiosta elintason pystyy säilyttämään samalla tasolla, jolla se oli ennen surun hetkeä.

– Tutkimustulosten mukaan lähes puolet pariskunnista on sellaisia, joissa kummallakaan ei ole henkivakuutusta, vaikka toimeentulo on pitkälti riippuvainen toisen tuloista. Mielestäni tilanne on huolestuttava, ja toimentuloon olisi hyvä varautua nykyistä paremmin, toteaa Kalevan markkinointijohtaja Minna Mikkanen.

Ifin henkilövakuutusten johtaja Tero Hoikkala muistuttaa, että perhe voi joutua taloudelliseen ahdinkoon myös silloin, kun perheen tulot putoavat pysyvän vammautumisen tai työkyvyttömyyden vuoksi. Olisikin tärkeää, että henkivakuutuksen lisäksi perhe huolehtisi myös muusta henkilövakuutusturvasta.

Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan teettämään kyselytutkimukseen osallistui 1 004 henkilöä. 

Lähde: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva, If