Valta-aseman saavuttaminen nimenomaan vallan vuoksi ajaa narsistia. Armeijan autoritaarinen kulttuuri voi olla narsistille mieluisa pelikenttä, mutta myös täysin kestämätön paikka.
Tittelit, asema ja nokkimisjärjestys ovat työelämässä tärkeitä narsistille. Niiden perusteella hän luokittelee ihmiset hänelle hyödyllisiin ja hyödyttömiin. Autoritaarinen vallankäyttö on myös hyvin tyypillistä narsistille. Hän on tottunut tai pyrkii alistamaan heikompiaan.
Sosiaalipsykologi Janne Viljamaa käsittelee kirjassaan Pidä puolesi – irti narsistin hampaista (WSOY 2010), miten narsismi esiintyy yhteiskunnassa.
– Narsistia kiehtoo vallankäyttö vallan vuoksi. Hänelle tuottaa enemmän mielihyvää se, mitä enemmän hänellä on alaisia, Viljamaa kertoo.
Narsistille otollinen työympäristö voikin löytyä autoritaarisuuden perikuvasta, armeijasta, missä vallan asteikkoja kuvastavat myös erilaiset ulkoiset merkit, kuten vaatteet, juhlaparaatit ja mitalit.
Onko armeija sitten täynnä narsisteja?
Viljamaa sanoo, että voi olla hyvinkin mahdollista, että armeijaura houkuttelee enemmän narsismiin taipuvaisia henkilöitä kuin niitä, joilla ei ole paljoa narsistisia piirteitä.
– Voisi kuvitella, että narsisteja hakeutuu armeijaan töihin. Erityisesti muiden kontrollointi voi olla narsistille fetissi.
Narsistit keskeyttävät armeijan tai ylenevät huipulle
Mutta yllättäen myös päinvastoin, armeija voi olla kova, jopa kestämätön paikka narsistille.
– Mietitäänpä esimerkiksi monia rokkareita, jotka ovat eivät ole käyneet armeijaa. Heitä on paljon. Esiintyvät artistit ovat usein, paitsi narsisteja, myös luovia, eivätkä he halua, että kukaan määrää heitä.
Armeijan komentoketju on narsistille sitä enemmän mieleen, mitä ylemmäksi hän itse siinä sijoittuu.
– Alkuun hänellä voi olla vaikeuksia ottaa vastaan käskyjä, koska narsisti on tottunut elämässään siihen, että muut ihmiset ovat häntä varten. Mutta toisaalta, jos hän on yhtään kärsivällinen, hän pääsee pian ylenemään.
– Tietystikään kaikki armeijassa työskentelevät eivät ole narsisteja, vaan esimerkiksi sotakorkean käyneet upseerit ovat korkeasti koulutettuja ja sivistyneitä ihmisiä. Tappaminen ei kuitenkaan ole sivityksen merkki. Toisaalta jokaisen, joka työskentelee armeijassa, on hyväksyttävä jollain tasolla ihmisen tappaminen, Viljamaa lisää.
Simputus alistaa heikompia
Tuhoisimmillaan narsismi on sadismia. Viljamaa nostaa julmuuksista esiin muun muassa Abu Ghraibin vankileirin, missä sotilaat kiduttivat vankeja ja vieläpä kuvasivat näitä tilanteita.
– Narsisti katsoo oman elämänsä olevan arvokkaampi kuin jonkun toisen elämä. Armeijassa dehumanisoidaan vihollinen eli viedään tältä ihmisarvo, jotta hänet voi huoletta tappaa, Viljamaa toteaa.
Arkisemmalla tasolla häiriintynyt ja narsistinen vallankäyttö näkyy armeijassa simputuksena.
– Armeija on suljettu yhteisö, jolloin simputuskin tapahtuu silmän ulottumattomissa, mikä aiheuttaa sen, että ihmiset voivat kuvitella pystyvänsä tekemään mitä vain heikommilleen. Simputus on tapa pönkittää omaa valtaa.
Studio55.fi/Piritta Palokangas