Vakavia kasvoja, varovaisia lausuntoja ja tuomitsemista. Näin Pohjois-Korean ydinkokeen jälkireaktiot näyttäytyvät televisionkatsojille ja netistä uutisia seuraaville. Mutta mikä on asian laita näiden lausuntojen takana? Pitäisikö Pohjois-Koreaa nyt oikeasti pelätä, onko syytä paniikkiin?
Ulkopoliittisen insituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio muistuttaa heti alkuun, että tuskin kukaan ulkopuolinen pystyy täysin arvioimaan, onko Pohjois-Korealla todella jo valmius, kuten he väittävät, pienentää ydinpommi mahtumaan ohjuskärkeen.
– Paniikissa ei kannata olla missään nimessä. Olemme vielä kaukana sellaisesta tilanteesta, että sotilaallinen kriisi olisi Korean niemimaalla todennäköinen. Kokonaistilanne ei ole muuttunut siis sen vaarallisemmaksi, kuin mitä se oli vielä pari päivää sitten. Mitään konkreettisia riskejä ei ole.
Mitä Pohjois-Korea sitten haluaa viestiä näillä ohjuskokeillaan?
Kallio sanoo, että Pohjois-Korea on tehnyt jo paljon aikaisemmin selväksi, että heidän paras olemassaolon ja selviytymisen tae on kehittää ydinase ja sitä tukeva ohjusasejärjestelmä.
– Näillä kokeilla Pohjois-Korea haluaa viestittää kansainväliselle yhteisölle, että se jatkaa tämän tavoitteensa kanssa työtä eikä mitkään pakotteet, kansinvälisen yhteisön painostus, tai naapurimaiden paheksunta saa heitä tästä luopuman. Pohjois-Korea jatkaa määrätietoisesti työtään, kunnes heillä on käytössä sellainen ydinase ja ohjuspelote, jonka he katsovat tarvitsevansa.
Ydinaseen tärkein tehtävä on olla pelote
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio katsoo, ettei oikeastaan näe tilannetta, jossa Pohjois-Korea käyttäisi mahdollista ydinasettaan.
