Pariisin olympialaiset jäävät muistoihin upeista urheilusuorituksista, maailmanennätyksistä ja valitettavasti suomalaisittain historiallisen huonosta menestyksestä.
Vuoden 2024 Pariisin olympialaiset olivat suomalaisittain poikkeuksellinen tapahtuma, sillä Suomi jäi ensimmäisen kerran historian aikana ilman mitalia. Menestystä mitataan myös pistesijoilla, mutta mitalit ovat lopulta ne, jotka ratkaisevat.
Julkisessa keskustelussa on noussut esiin, että onko sillä merkitystä, voitetaanko mitaleja. Pituushypyn Suomen ennätysnainen Ringa Ropo kertoi Huomenta Suomessa näkemyksensä asiaan.
– Kyllä sillä varmasti on. Tuolla on paljon Silja Kososia ja Heili Sirviöitä, ja sillä on oma vaikutuksensa. Meitä urheiluihmisiä syytetään, että me nostetaan tämä (menestys), että tällä on joku (iso tarkoitus). Mutta kun se vaan nyt on niin, Ringa Ropo perustelee mitalien merkitystä.
– Jos mä ajattelen äitinä ja mummina, minusta on tosi tärkeä, että annetaan kilpailun perintöä ja tuodaan esille nuorten liikkumista.
Urheiluun syydetään paljon rahaa. Urheilijoita tuetaan julkisista varoista ja siksi myös menestystä odotetaan. Virallinen tavoite Pariisin olympialaisista oli kaksi mitalia, joka perustui jo aikaisemmin tälle olympiadille asetettuun tavoitteeseen.
Se oli vielä Pariisiin lähdettäessä mahdollinen, mutta tarkastelu osoittaa, että kahteen mitaliin olisi tarvittu todella suurta venymistä.
– Ensinnäkin pitää muistaa, että tavoite ei ollut ihan realistinen. Peilattiin aika paljon viime vuoden tuloksiin. Esimerkiksi Wilma Murto oli viime vuonna loistava, mutta sitten tuli loukkaantuminen. Martti Puumalainen saavutti EM-kultaa vuosi sitten, mutta tänä vuonna ei ole esittänyt mitään. Ampuja Eetu Kallioisella vähä sama juttu, viime kaudella loistavia suorituksia, mutta tällä kaudella ei niinkään, MTV:n urheilutoimittaja Eren Gürler listaa.
– Alisuoritettiin, mutta ei niin radikaalisti kuin on annettu ymmärtää.
Katso Huomenta Suomen keskustelu olympialaisista kokonaisuudessaan jutun ylälaidan videolta.