Jos tärkeät esineet hukkuvat usein ja unohdat vaikkapa kesken autoilun, minne olet menossa, on aika huolestua muistin toimivuudesta.
Muistisairauksien ja muistioireiden riskitekijöitä on useita. Niistä tärkeimpiä ovat kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli, diabetes, vähäinen liikunta, B12-vitamiinin puutostilat ja stressi.
Muistisairauksien esiintyvyys lisääntyy voimakkaasti iän myötä. 65–69-vuotiaista 1,5 % sairastaa jotain etenevää muistisairautta, kun taas 85-vuotiaissa vastaava osuus on 35 % . Muistisairaudet mielletäänkin usein vanhuksien sairauksiksi, mutta Suomessa on 7 000-10 000 alle 65-vuotiasta muistisairasta. Lisäksi ennaltaehkäisyllä voidaan merkittävästi vaikuttaa muistisairauksiin, joten muistin toimivuuteen on syytä kiinnittää huomiota läpi elämän.
Muistin toimivuutta on syytä tutkia, jos:
• Unohtelee asioita toistuvasti
• Unohtaa toistuvasti sovittuja tapaamisia
• Lompakko, avaimet ja muut tärkeät esineet hukkuvat usein
• Ei muista, miten on saapunut johonkin paikkaan
• Uusien asioiden opettelu tuntuu selkeästi vaikealta
• Autoillessa joutuu miettimään, minne on menossa
• Muistin ongelmia peitellään tai vähätellään.
Muistisairauksien riskiä voi alentaa monin tavoin
Korkean koulutuksen on todettu olevan yhteydessä vähäisempään muistisairauksien riskiin. Koulutusta voi tukea yksinkertaisesti käyttämällä aivojaan aktiivisesti. Sosiaalinen toiminta, ongelmanratkaisu, uudet harrastukset ja aktiivinen elämäntyyli ovat kaikki aivoille hyväksi. Verenpaineestaan kannattaa huolehtia, sillä korkea verenpaine ei ole muistille hyväksi. Myös aktiivinen liikunta voi vaikuttaa ennaltaehkäisevästi muistioireisiin.
Myös humalahakuisen alkoholinkäytön välttäminen, tupakoimattomuus, riittävä uni sekä stressin hallinta ovat hyviä tapoja huolehtia muististaan.
Lähteet:
Muistiliitto
Kivipelto M, haastattelu 09/2012
Ngandu T: Mistä muistiterveys muodostuu, Syö muistisi hyväksi -seminaari 2012
Jyväkorpi S: Miten ravinto vaikuttaa muistiin, Syö muisti hyväksi -seminaari 2012