Omakotitalon IDEA -kilpailu tuotti nuorekkaita ehdotuksia rintamamiestalon

Arkkitehtiopiskelijoille suunnatun kilpailun tavoitteena oli löytää ideoita 'rintamamiestalon perillisiksi', urbanisoituneen omakotiasujan vaatimukset täyttäviksi uudentyyppisiksi jokamiestaloiksi.

"Humaliston ja Raukon suunnitelmassa toteutuvat onnistuneesti kokonaistaloudellisuus, laatu, joustavuus, helppo laajennettavuus sekä yksinkertainen, suomalaiseen rakentamiseen ja ympäristöön soveltuva arkkitehtoninen ilme", palkintolautakunta toteaa perusteluissaan.

Omakotitalon IDEA -suunnittelukilpailun tulokset julkistettiin OmaKoti 04 -messujen avauspäivänä Helsingin Messukeskuksessa. Oulun yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiopiskelijoille suunnatun kilpailun järjestivät Suomen Omakotiliitto, Suomen Asuntotietokeskus ja Pientaloteollisuusyhdistys yhteistyökumppaneinaan Nordea Oyj, Suomen Messusäätiö, Tikkurila Paints Oy, Vantaan kaupunki ja ympäristöministeriö.

Kilpailualueena oli 797 neliön suuruinen pientalotontti Vantaalla Leppäkorven kaupunginosassa. Asemakaavamuutosta odottavalla kilpailualueella rakennusten kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on 0.25. Kilpailuun tuli määräaikaan mennessä 36 ehdotusta. Palkintolautakunnan mielestä kilpailu oli opiskelijakilpailuksi korkeatasoinen. Työt olivat huolella tehtyjä ja monissa oli uudenlaisia näkökulmia perinnerikkaaseen aiheeseen.

Yleispätevä ja taloudellinen 'Sydänpuu' edustaa uudenlaista arkkitehtuuria

Voittanut ja 2 000 eurolla palkittu Sydänpuu-ehdotus syntyi Oulun yliopistossa opiskelevan Vesa Humaliston ja Teknillisessä korkeakoulussa opiskelevan Johanna Raukon vuorovaikutteisen yhteistyön tuloksena.

"Pyrimme yksinkertaiseen ja taloudelliseen, samalla hyvin suunniteltuun ratkaisuun, joka sopeutuu erilaisin ympäristöihin", Humalisto ja Raukko toteavat.

Kahden huoneen levyinen runko rakentuu sydänmuurin ympärille. Pohjaratkaisu on tehokas ja luonteva. Huoneisto-ala on jaettu järkevästi eri toiminnoille. Sisätilat avautuvat jokaiseen ilmansuuntaan. Ratkaisu on joustava erilaisia tonttisovituksia ajatellen. Pelkästään taloa kääntämällä ja peilaamalla voidaan oleskelutilat avata aina suotuisiin ilmansuuntiin ja näkymiin. Saunatilat on ehdotettu vaihtoehtoisesti erillisrakennukseen.

Sydänpuu-ehdotuksen mukainen jokamiestalo on rakennettavissa useassa vaiheessa. Ensiksi voidaan ottaa käyttöön 70-neliöinen alakerta, jossa on huone, olohuone, ruokailutila, keittiö ja kylpyhuone. Yläkertaan on sijoitettu lämmintä tilaa 60 neliötä otettavaksi käyttöön heti tai myöhemmin. Rakennusta voidaan laajentaa myös vaakasuunnassa suoraan päätyä jatkamalla.

Harjakattoisen kaksikerroksisen talon runko on kilpailuehdotuksessa ajateltu rakennettavaksi puusta lautavuorauksella. Saman perusratkaisun puitteissa julkisivumateriaalit ja väritys ovat kuitenkin varioitavissa, osittain myös tilaratkaisut ja rakentamistapa.

Toisen palkinnon arvoltaan 1 200 euroa voitti Sami Vikström ehdotuksellaan Sopuneliötja kolmannen palkinnon arvoltaan 1 000 euroa Mikko Näveri ehdotuksellaan Hellahuone. Palkittujen töiden lisäksi lunastettiin Roope Rissasen työ Suomi ja Antti Lehdon ehdotus Tikka. Kunniamaininnat myönnettiin neljälle ehdotukselle. Nämä olivat Noona Lappalaisen ehdotus +1 , Teemu Halmeen ja Samuli SallisenKehä , Jouni Hätösen ja Mikko JakosenMetsät rapisevat sauvakävelijöitä sekä Jouni Karttisen ehdotus Luhti.

Palkintolautakunnan puheenjohtajana oli Suomen Omakotiliiton toiminnanjohtaja Juhani Nenonen sekä jäseninä professori Matti Rautiola Tampereen teknillinen yliopistosta, professori Tuomo Siitonen Teknillisetä korkeakoulusta, professori Jyrki Tasa Oulun yliopistosta, arkkitehti Anitta Pentinmikko Vantaan kaupungilta, puheenjohtaja Lea Sarkameri Suomen Omakotiliitosta sekä toimitusjohtaja Juha Salmi ja projektinjohtaja Jouko Taskinen Suomen Asuntotietokeskuksesta. Sihteerinä toimi arkkitehti Taina Jordan Tampereen teknillisestä yliopistosta. Arkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä on tehnyt kestävän kehityksen arvioinnin palkintoluokan töille.

Syntyikö kelpo perillinen?

"Kilpailussa haettiin tämän päivän jokamiehen taloa, jossa viitteenä oli vanha rintamamiestalo. Rintamamiestalothan ovat jo noin 50 vuoden takaa, joten tietenkin sen aikuisia tavoitteita oli uudistettava. Mutta se sama periaate - tehdä taloudellinen, joustava talo, joka vastaa elämäntarpeita on säilynyt, vaikka sisältö onkin muuttunut aika lailla," luonnehtii professori Tasa kilpailun merkitystä arkkitehtuurille.

"Tavarakulttuuri on nykyään aivan toisenlaista kuin 1950-luvulla. Samoin on enemmän selvästi toisistaan eroavia elämäntyylejä. Ne vaikuttavat paljonkin niihin tavoitteisiin, joita tällaisessa kilpailussa tänä päivänä voi asettaa. On myös muita: esteettömyyttä ja ekologisuutta pidetään nykyään itsestään selvinä."

Kilpailun yleisvaikutelmaa Tasa luonnehtii hyvin myönteiseksi. Työt oli professorin mukaan valmisteltu huolellisesti. Huomautettavaakin silti löytyy:

"Rintamamiestalon hahmo, sellainen noppamainen kaksikerroksisuus, oli ehkä jäänyt vaikuttamaan liiaksi ja oli ehdotuksissa lähes täysin vallitsevana. Yksikerroksisuushan antaa taloille joitain joustavuusansioita, jotka nyt tulivat esille verraten vähän. Mutta varsinkin ulkoarkkitehtuurissa oli nuorekkuutta ja ajanmukaisuutta, ja aika hyvin oli löydetty myös tietynlaista toistettavuutta: talot eivät ole liian monimutkaisia."

Voittaja löytyi Tasan mukaan lopulta varsin helposti, vaikka ehdotuksessa olikin luonnosmaisuutta enemmän kuin joissain muissa kärkipään töissä. Idea oli hyvä ja selkeä, samoin ulkoarkkitehtuuri - ja silti ulkoasu on persoonallinen. Työ täytti hyvin kilpailun tavoitteet: yleispätevyys ja muunneltavuus.

" Pohjaratkaisu on selkeä. Jos halutaan vielä joustavampia huoneita, väljennetään vähän mitoitusta, suurennetaan koko taloa, niin järjestys säilyy silti selkeänä. Se on hyvin helppoa. Tässä on myös ulkorakennus, jossa esimerkiksi saunatilat. Ulkorakennus antaa pientalolle huomattavaa joustavuutta. Tuntui että nimenomaan näillä perusratkaisuilla löytyy hyvää kehitettävää, ja sehän on tietysti aina oikeastaan tärkein asia: hyvä talo kehitettävissä niistä luonnoksista, joita kilpailusta löytyi."

Pientalon suunnittelu on Tasan mukaan arkkitehdin näkökulmasta hyvin kiinnostavaa ja vaativaa, varsinkin jos tulevat asukkaat ovat jo suunnittelijan tiedossa. Siinä täytyy paneutua asukkaiden elämäntyyliin, tavoitteisiin ja heidän makunäkemyksiinsäkin. Myös ympäristössä on tutkittava monenlaisia asioita. Arkkitehdin ammattitaitoa käytetään kuitenkin hyväksi yllättävän vähän kun kyseessä ovat toistettavat ratkaisut - esimerkiksi teollisessa pientalotuotannossa.

"Se on vahinko. En oikeastaan tiedä syytä tähän - ehkä yleisesti arvioidaan, että arkkitehdit tekevät liian monimutkaisia ratkaisuja tai painottavat sellaisia rakennustaiteellisia arvoja, jotka eivät sovi tällaiseen edulliseen jokamiehen pientaloon. Se on mielestäni virheellinen käsitys. Kyllä arkkitehdeillä olisi varmasti paljon annettavaa kaikentyyppisille pientaloille. Olihan Alvar Aalto suunnittelemassa myös rintamamiestalon perusratkaisua."

Rintamamiestalo on ajaton ja muokattava

Myös Suomen Omakotiliiton puheenjohtaja Lea Sarkameri puolestaan muistuttaa alkuperäisen rintamamiestalon peruslähtökohdista.

"Keskeinen ajatus ja idea rintamamiestaloissa jälleenrakentamisen aikana oli se, että ihmisillä olisi mahdollisuus kohtuuhintaiseen, perheen kokoa vastaavan asuntoon. Silloinhan niitä tuotettiin osin hartiapankilla, osin myös eräänlaisena elementtituotantona. Silloinkin siis oli monenlaisia toteutusvaihtoehtoja. Ja niin kuin hyvin tiedämme, ne ovat kestäneet hyvin aikaa."

Sarkameri on tyytyväinen kilpailun antiin. Väljä toimeksianto toi ehdotuksiin todella laajan kirjon - hyvistä ehdotuksista oli runsauden pula ja sen seurauksena palkintolautakunnalla todellinen työ valita joukosta parhaat. Parhaina piirteinä Sarkameri näkee oikeanlaisen ajattomuuden ja eleettömyyden, jotka mahdollistavat talon muuntumisen asukkaiden tarpeiden mukaan. Voittajasta Sarkameri toteaa:

"Se oli aika avara pohjaratkaisultaan. Kun astutaan sisään, kaikki tilat aukeavat sydänmuurin ympärille. Myös julkisivu on erittäin pelkistetty ja selkeä. Ja mitä ilmeisemmin talo on monistettavissa siten, että jos niitä rakennettaisiin useita samalle alueelle, yleisvaikutelma ei kuitenkaan olisi yksitoikkoinen tai tylsä. Rakennusmateriaali on vapaa. Omakotiliiton tavoitteena on ollut se, että omakotiasuminen tulisi mahdolliseksi yhä useammalle. Kuten hyvin tiedämme, moni haaveilee mutta harva pääsee tähän asumismuotoon. Tällaisten kilpailujen turvin voitaisiin kehittää tyyppitaloajattelua sillä tavoin, että kustannusten takia oman arkkitehdin palkkaamista pelkäävät ihmiset, jotka eivät kuitenkaan välttämättä halua valmista talopakettia voisivat löytää ratkaisun tästä välimaastosta. Tyyppitaloa tai sen piirustuksia voitaisiin myydä kohtuuhintaan, jolloin suunnitelmat olisivat jo valmiina ja rakentaja voisi hommata urakkaporukan omasta takaa. Juuri sitenhän tehtiin aikoinaan rintamamiestalon kanssa - paluuta juurille tässäkin suhteessa."

(JKA 4.4.2004)