Talviolympialaisten historia

1924 Chamonix, Ranska

Mont Blancin juurella Chamonix’ssa järjestetyn ”talviurheiluviikon” ohjelmaan otettiin jo aiemmin olympiakisoissa nähtyjen taitoluistelun ja jääkiekon lisäksi pohjoismaiset hiihtolajit, pikaluistelu ja kelkkailu sekä sotilaspartiohiihto ja curling, joiden tulokset virallistettiin vasta vuonna 2006.

Suomalaisten sankari oli pikaluistelija Clas Thunberg, 3 kultaa, 1 hopea ja 1 pronssi. 10 000 metrillä Thunberg hävisi maanmies Julius Skutnabbille. Hiihto oli Suomelle raskas pettymys: jyrkissä alppirinteissä ainoaksi mitaliksi jäi Tapani Nikun pronssi 18 km:llä. Norjalaiset hallitsivat latuja ja mäkiä kolme kultaa voittaneen Thorleif Haugin johdolla. Veteraani-ikäiset Jakobssonit ottivat vielä hopean pariluistelussa.

Mitalitilastoa:

1. Norja    4 7 6
2. Suomi    4 4 3
3. Itävalta 2 1 0
4. Sveitsi  2 0 1
5. USA      1 2 1

1928 St. Moritz, Sveitsi

Talviolympiakisojen järjestäminen kuului periaatteessa saman vuoden kesäkisojen isäntämaalle. Koska hollantilaisilla ei ollut mahdollisuutta hoitaa talvikisoja, Sveitsi ojensi auttavan kätensä.

Pikaluistelijat pelastivat suomalaisten kisat hiihtäjien jäätyä tyystin mitaleitta. Clas Thunberg voitti kaksi kultamitalia. 10 000 metrin pikaluistelu jouduttiin keskeyttämään ja lopulta peruuttamaan kokonaan, kun jää suli luistelijoiden alta.

Samana helteisenä päivänä hiihdetyssä 50 kilometrin kisassa Ruotsin Per-Erik Hedlund otti voiton yli 13 minuutin erolla seuraavaan. Norjan 15-vuotias Sonja Henie voitti ensimmäisen kultamitalinsa naisten taitoluistelussa.

Mitalitilastoa:

1. Norja  6 4 5
2. USA    2 2 2
3. Ruotsi 2 2 1
4. Suomi  2 1 1

1932 Lake Placid, Yhdysvallat

Lamakausi ja pitkät matkat verottivat osanottoa ensimmäisissä Euroopan ulkopuolisissa talvikisoissa. Suomesta lähti matkaan vain 7 miehen kisajoukkue.

Veli Saarisesta tuli Suomen ensimmäinen hiihdon olympiavoittaja. Kaksoisvoiton 50 km:llä varmisti Väinö Liikkanen. Saarinen otti vielä pronssia 18 km:n pikamatkalla. Pikaluistelu järjestettiin amerikkalaisittain yhteislähdöllä, ja isäntämaa voittikin kaikki matkat.

Kelkkanelikkonsa mukana voitti kultaa USA:n Edward Eagan, joka oli voittanut 1920 nyrkkeilyssä olympiakultaa. Hän on edelleen olympiahistoriassa ainoana voittanut kultaa sekä kesä- että talvikisoissa.

Mitalitilastoa:

1. USA    6 4 2
2. Norja  3 4 3
3. Ruotsi 1 2 0
4. Kanada 1 1 5
5. Suomi  1 1 1

1936 Garmisch-Partenkirchen, Saksa

Vuoden 1936 kesä- ja talvikisat järjestettiin hakaristilippujen alla. Alppihiihto oli ensi kerran olympiakisojen ohjelmassa, lajeina vain miesten ja naisten alppiyhdistetty, joissa isäntämaa korjasi voitot. Maastohiihdon uutuutena oli viestihiihto, jossa Suomi otti Kalle Jalkasen legendaarisen ankkuriosuuden ansiosta kultamitalin.

Pikaluistelijat toivat Suomeen Birger Waseniuksen johdolla neljä mitalia. Kisojen suurimmat tähdet olivat norjalaisia: pikaluistelija Ivar Ballangrud voitti kolme kultaa, mäkihyppääjä Birger Ruud voitti toisen ja taitoluistelija Sonja Henie kolmannen olympiakultansa.

Kanada menetti ensimmäisen kerran jääkiekkokullan, kun yllätysvoiton korjasi Iso-Britannia.

Mitalitilastoa:

1. Norja  7 5 3
2. Saksa  3 3 0
3. Ruotsi 2 2 3
4. Suomi  1 2 3

1948 St. Moritz, Sveitsi

Alun perin vuoden 1940 talvikisat myönnettiin Sapporolle. Se kuitenkin luopui niistä vuonna 1938 Japanin–Kiinan sodan vuoksi. KOK päätti antaa kisojen järjestämisen toiselle alkuperäiselle hakijalle, St. Moritzille. Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) ja KOK:n välinen kiista ammattimaisten hiihdonopettajien osallistumisoikeudesta johti kuitenkin siihen, että KOK siirsi 1939 kisojen järjestämisoikeuden toistamiseen Garmisch-Partenkirchenille. Sodan syttyminen peruutti lopulta kisat kokonaan.

KOK myönsi vuonna 1939 vuoden 1944 talviolympiakisat Italian Cortina d’Ampezzolle. Nämäkin kisat kuitenkin jäivät sodan jalkoihin, jonka.takia olympiakisoihin tuli lopulta peräti 12 vuoden tauko.

Vuoden 1948 kisaisännäksi valittiin toistamiseen Sveitsin St. Moritz, joka oli säästynyt sodan tuhoilta. Heikki Hasu ja Martti Huhtala toivat Suomelle kaksoisvoiton yhdistetyssä hiihdossa, jossa kaikki aiemmat olympiamitalit olivat menneet Norjaan. Tämä jäi Suomen ainoaksi kultamitaliksi, kun ruotsalaiset hallitsivat hiihtolatuja ja norjalaiset pikaluistelua. Alppihiihdon lajimäärää lisättiin kahdesta kuuteen, ja suomalaisiakin laskijoita oli ensi kerran mukana.

Mitalitilastoa:

1. Norja   4 3 3
1. Ruotsi  4 3 3
3. Sveitsi 3 4 3
8. Suomi   1 3 2

1952 Oslo, Norja 

Talviolympiakisat järjestettiin ensi kertaa Pohjoismaissa ja ensimmäisen kerran talvikisoissa paloi olympiatuli. Holmenkollenin maisemissa seurasi mäkikilpailua 150 000 katsojan ennätysyleisö.

Suomen hiihtäjät nousivat Oslossa ensi kerran olympiakisojen päärooliin. Veikko Hakulinen otti voiton 50 km:llä, viestijoukkue voitti myös kultaa ja ensi kertaa ohjelmassa olleella naisten 10 km:llä Suomeen tuli Lydia Widemanin johdolla upea kolmoisvoitto.

Isäntien sankari oli kolme kultaa voittanut pikaluistelija Hjalmar Andersen. Suomi otti ensi kerran osaa jääkiekon olympiaturnaukseen, tuloksena seitsemäs sija. Isäntämaa oli mitalitilaston ykkönen toistaiseksi viimeisen kerran talviolympiahistoriassa (edellinen USA 1932).

Mitalitilastoa:

1. Norja 7 3 6
2. USA   4 6 1
3. Suomi 3 4 2

1956 Cortina d'Ampezzo, Italia

Cortinan kisat olivat ensimmäiset televisioidut talvikisat. Kisojen toinen uutuus oli ensimmäistä kertaa talviolympialaisiin osallistunut Neuvostoliitto.

Suomen ainoan miesten maastohiihtovoiton otti uudella 30 km:n kilpailumatkalla Veikko Hakulinen. Naisten 3 x 5 km:n viestihiihdon historian ensimmäisen olympiakullan vei Suomi joukkueella Sirkka Polkunen, Mirja Hietamies ja Siiri Rantanen.

Mäkihypyssä Suomi sai ensimmäiset mitalinsa: Antti Hyvärinen kultaa, Aulis Kallakorpi hopeaa. Itävallan Toni Sailer voitti kaikki kolme miesten alppihiihdon kultamitalia.

Cortinassa pelattiin toistaiseksi viimeinen jääkiekon olympiaturnaus ilman Suomen leijonia. Neuvostoliiton punapaidat ottivat ensimmäisen olympiakultansa.

Mitalitilastoa:

1. N-liitto 7 3 6
2. Itävalta 4 3 4
3. Suomi    3 3 1
5. Ruotsi   2 4 4
7. Norja    2 1 1

1960 Squaw Valley, Yhdysvallat

Vuoden 1960 kisoja ei oikeastaan myönnetty millekään kaupungille, vaan Kalifornian Sierra Nevadan vuoristossa sijaitsevalle autiolle laaksolle, johon sitten rakennettiin talviurheilukeskus.

Korkea ilmanala aiheuttikin joillekin urheilijoille vaikeuksia. Uusia lajeja olivat ampumahiihto ja naisten pikaluistelu. 50 kilometrillä Kalevi Hämäläinen ja Veikko Hakulinen ottivat Suomelle kaksoisvoiton, ja miesten viestikultakin tuli Suomeen.

USA voitti yllätyskultaa jääkiekossa. Suomi päätyi turnauksessa ”Tyynenmeren sarjaan” ratkomaan Japanin ja Australian seurana viimeiset sijat.

Mitalitilastoa:

1. N-liitto 7 5 9
2. L-Saksa  4 3 1
3. USA      3 4 3
4. Norja    3 3 0
5. Ruotsi   3 2 2
6. Suomi    2 3 3

1964 Innsbruck, Itävalta

Innsbruckin kisojen suomalaissankari oli Eero Mäntyranta, joka voitti ylivoimaisesti sekä 15 että 30 kilometrin hiihdon. Ensi kerran hypättiin kaksi mäkikilpailua: Veikko Kankkonen voitti normaalimäen ja tuli suurmäessä toiseksi.

Neuvostoliiton Klavdija Bojarskih voitti kaikki kolme naisten hiihtokultaa, maannainen Lidija Skoblikova puolestaan kaikki neljä pikaluistelumatkaa. Neuvostoliitto voitti myös ensimmäisen kultansa pariluistelussa ja aloitti pitkän yhtäjaksoisen valtakauden jääkiekossa.

Mitalitilastoa:

1. N-liitto 11 8 6
2. Itävalta  4 5 3
3. Norja     3 6 6
4. Suomi     3 4 3

1968 Grenoble, Ranska

Grenoblen suurin sankari oli isäntämaan Jean-Claude Killy, joka voitti kaikki kolme alppihiihtolajia. Suomen ainoan kultamitalin toi Kaija Mustonen 1500 metrin pikaluistelussa. Hän otti myös hopeaa 3000 metrillä.

Eero Mäntyranta sai hopean ja kaksi pronssia, mutta naishiihtäjät jäivät ensi kerran mitalitta. Tosin suomalaissyntyinen Toini Gustafsson hiihti Ruotsille kaksi kultaa.

Leijonat voittivat kerrassaan Kanadan ja sijoittuivat lopulta viidensiksi. DDR esiintyi ensi kerran omana joukkueenaan. Uutta olympiatasolla olivat myös dopingtestit.

Mitalitilastoa:

1. Norja    6 6 2
2. N-liitto 5 5 3
3. Ranska   4 3 2
-----
10. Suomi   1 2 2

1972 Sapporo, Japani

Suomen urheilulle Sapporo merkitsi aallonpohjaa. Ensi kerran kesä- tai talvikisoissa Suomi jäi ilman olympiavoittoa. Onni ei suosinut suomalaista: Juha Mieto hävisi 15 km:n pronssin 6 sadasosalla, Tauno Käyhkö jäi suurmäessä neljänneksi hävittyään voittajalle vain 0,7 pistettä. Japanin hyppääjät juhlivat normaalimäessä kolmoisvoittoa Yukio Kasayan johdolla.

Marjatta Kajosmaa hiihti kaksi hopeaa ja yhden pronssin, Galina Kulakova kaikki kolme kultaa. Hollantilainen Ard Schenk luisteli myös kolme kultamitalia. 500 metrin pikaluistelun suosikki Leo Linkovesi horjahti ja jäi kuudenneksi.

Mitalitilastoa:

1. N-liitto 8 5 3
2. DDR      4 3 7
3. Sveitsi  4 3 3
-----
15. Suomi   0 4 1

1976 Innsbruck, Itävalta

Talvikisat 1976 myönnettiin alun perin Denverille, mutta tämän niistä luovuttua Innsbruck valittiin isännäksi. Helena Takalo voitti kultaa 5 km:llä ja hopeaa sekä 10 km:llä että viestissä. Miehet hiihtivät viestikultaa miehistöllä Matti Pitkänen, Juha Mieto, Pertti Teurajärvi ja Arto Koivisto.

Ampumahiihdosta tuli Heikki Ikolan johdolla kaksi hopeaa. Leijonien jääkiekkomitalia ehdittiin ennakoida, kun Kanada ja Ruotsi jäivät turnauksesta pois. Pronssin vei kuitenkin paremman maalisuhteen ansiosta Länsi-Saksa.

Mitalitilastoa:

1. N-liitto 13 6 8
2. DDR       7 5 7
3. USA       3 3 4
4. Norja     3 3 1
5. L-Saksa   2 5 3
6. Suomi     2 4 1

1980 Lake Placid, Yhdysvallat

Lake Placidin kisojen ykköstähti oli USA:n pikaluistelija Eric Heiden, joka voitti kaikki 5 kultamitalia. Alppirinteitä hallitsivat Ruotsin Ingemar Stenmark ja Liechtensteinin Hanni Wenzel.

Kotiyleisö sai juhlia olympiavoittoa myös jääkiekossa. Viimeisessä ottelussa kaatui Suomi, joka voitolla olisi ottanut pronssimitalin. Suomalaiseen olympiahistoriaan jäi Juha Miedon sadasosatappio Ruotsin Thomas Wassbergille 15 km:llä.

Hilkka Riihivuori hiihti Miedon tavoin kahdesti hopealle. Suomen ainoan kultamitalin voitti viimeisenä kisapäivänä suurmäessä Jouko Törmänen.

Mitalitilastoa:

1. N-liitto 10 6 6
2. DDR       9 7 7
3. USA       6 4 2
-----
7. Suomi     1 5 3

1984 Sarajevo, Jugoslavia

Suomi saavutti kaikkien aikojen suurimman talvikisojen mitalisaalinsa Sarajevossa: peräti 13 mitalia. Marja-Liisa Hämäläinen voitti kaikki kolme henkilökohtaista kultaa sekä pronssia viestissä. Aki Karvonen hiihti kolme mitalia, Harri Kirvesniemi kaksi.

Matti Nykänen voitti kultaa ja hopeaa, ja yhdistetyssäkin tuli Suomeen kaksi mitalia. Kisojen paras mieshiihtäjä oli Ruotsin Gunde Svan. Taitoluisteluareenalla säväytti brittiläinen jäätanssipari Jayne Torvill/Christopher Dean.

DDR nousi naispikaluistelijoidensa ja kelkkailijoidensa ansiosta mitalitilaston ykköseksi ainoan kerran historiassaan.

Mitalitilastoa:

1. DDR      9  9  6
2. N-liitto 6 10  9
3. USA      4  4  0
4. Suomi    4  3  6
5. Ruotsi   4  2  2
6. Norja    3  2  4

1988 Calgary, Kanada

Calgary sai syksyllä 1981, neljännellä hakuyrityksellään, järjestettäväkseen Kanadan ensimmäiset talviolympialaiset, jotka olivat myös ensimmäiset 16 päivän mittaiset talvikisat aiempien 12-päiväisten sijasta. Lisäpäivät olivat erityisen tarpeellisia paitsi mitalilajien määrän noustua edellisten kisojen 39:stä 46:een myös lämpimän chinooktuulen takia.

Yhteensä 24 kilpailutapahtumaa jouduttiin siirtämään lämpimän sään vuoksi, muun muassa suurmäen kilpailu kolmella päivällä. Pikaluistelussa ei tarvinnut huolehtia säästä, sillä ensimmäistä kertaa olympiahistoriassa lajin mitaleista kamppailtiin hallissa.

Mäkihyppy puolestaan pystyttiin viemään läpi jopa 20 asteen lämpötilassa erityisen bakteeritekolumen ansiosta. Calgaryn kuningas oli Matti Nykänen, joka voitti ylivoimaiseen tapaan kaikki kolme mäkikultaa. Normaalimäessä ero kakkoseen oli 17 pistettä, suurmäessä 16,1 pistettä. Olympiaohjelmaan ensimmäistä kertaa kuuluneen joukkuemäen kilpailun Suomi vei ennen Jugoslaviaa 8,9 pisteen erolla.

Maastohiihdossa eriytettiin ensi kerran perinteisen ja vapaan tyylin kilpailut. Perinteisiä naisten matkoja hallitsi Marjo Matikainen, joka voitti kultaa 5 km:llä ja pronssia 10 km:llä sekä viestissä. Kisojen muita tähtiä olivat alppihiihtäjä Alberto Tomba ja Nykäsen tapaan kolme kultaa voittanut hollantilainen pikaluistelija Yvonne van Gennip. Suurten voittajien ohella sai melkoisen mediahuomion Iso-Britannian Eddie Edwards, ”maailman huonoin mäkihyppääjä”.

Suomalaisittain Calgaryn olympiakisat huipensi jääkiekon kaikkien aikojen ensimmäinen arvokisamitali, joka varmistui lopullisesti vähemmän dramaattisesti Kanadan voitettu Länsi-Saksan 8–1. Leijonien 2–1-voitto punapaidoista päätöspelissä kirkasti mitalin vielä hopeaksi.

Kanadalaisille kotikisat muodostuivat samanlaiseksi pettymykseksi kuin Montrealin kesäolympialaiset vuonna 1976: isäntämaa ei saanut ainuttakaan kultamitalia. Jääkiekossa kanadalaisten kultatien katkaisi käytännössä Suomi voittamalla isännät 3–1 ja lopulta vaahteranlehtipaidat jäivät kokonaan mitalitta.

Mitalitilastoa:

1. N-liitto 11  9 9
2. DDR       9 10 6
3. Sveitsi   5  5 5
4. Suomi     4  1 2
5. Ruotsi    4  0 2
12. Norja    0  3 2

1992 Albertville, Ranska

Olympiakisat levittäytyivät eri puolille Albertvillen ympäristön alppikyliin. Euroopan poliittisen kartan muutokset näkyivät: hajonneen Neuvostoliiton urheilijat esiintyivät nyt ”Yhdistyneenä joukkueena”, epävirallisemmin IVY:nä, ja yhdistynyt Saksa nousi mitalitilaston kärkeen.

Uusia lajeja olivat freestylehiihto, short track -pikaluistelu ja naisten ampumahiihto. Norja kasvatti kultamitalimääränsä neljässä vuodessa nollasta yhdeksään.

Mäkihypyssä uuden V-tyylin omaksui parhaiten 16-vuotias Toni Nieminen voittaen kaksi kultaa ja hopean. Kolmannen kullan Suomelle toi Marjut Lukkarinen perinteisellä 5 km:n matkalla.

Mitalitilastoa:

1. Saksa  10 10 6
2. IVY     9  6 8
3. Norja   9  6 5
-----
8. Suomi   3  1 3

1994 Lillehammer, Norja

Talvi- ja kesäolympiakisoissa siirryttiin eri rytmiin, joten edellisistä talvikisoista ehti kulua vain kaksi vuotta. Norjalaiset järjestivät upeat kisat voittaen itse hiihtäjä Björn Dählien ja luistelija Johann Olav Kossin johdolla 10 kultaa.

Suomi jäi toisen kerran historiassa ilman kultamitalia. Ainoan hopean toi Mika Myllylä 50 kilometrin hiihdossa. Marja-Liisa Kirvesniemi päätti olympiauransa 38-vuotiaana kahteen pronssiin. Curt Lindströmin valmentama leijonamiehistö pelasi kisojen hienointa jääkiekkoa mutta joutui tyytymään pronssiin.

Mitalitilastoa:

1. Venäjä  11  8  4
2. Norja   10 11  5
3. Saksa    9  7  8
-----
16. Suomi   0  1  5

1998 Nagano, Japani

Uusia tulokkaita olympiaohjelmassa olivat lumilautailu ja naisten jääkiekko, curlingmitaleista kilpailtiin ensimmäisen kerran sitten vuoden 1924. Suomi menestyi Naganossa laveammalla rintamalla kuin koskaan ennen.

Mika Myllylä voitti kultaa perinteisellä 30 km:llä. Suomen toisen olympiavoiton otti Jani Soininen normaalimäessä. Serkukset Janne Lahtela ja Sami Mustonen toivat hopeaa ja pronssia kumparelaskusta.

Miesten jääkiekkoturnaus pelattiin ensi kerran NHL-tähtien voimin. Suomi voitti riemukkaasti pronssia lyötyään Wayne Gretzkyn johtaman Kanadan mitaliottelussa. Ensimmäisessä naisten jääkiekon olympiaturnauksessa tuli odotetusti myös pronssimitali, joten kaikkiaan peräti 54 suomalaisurheilijaa palasi kisoista mitalistina.

Mitalitilastoa:

1. Saksa  12  9  8
2. Norja  10 10  5
3. Venäjä  9  6  3
-----
11. Suomi  2  4  6

2002 Salt Lake City, Yhdysvallat

Suomalaisten sankari Utahin vuorilla oli kaikki kolme yhdistetyn hiihdon kultaa voittanut Samppa Lajunen. Normaalikilpailun kaksoisvoiton varmisti Jaakko Tallus. Neljännen kultamitalin toi Janne Lahtela kumparelaskusta.

Mäkihyppääjät hävisivät joukkuemäen kullan Saksalle 0,1 pisteen erolla. Maastohiihtäjät jäivät mitaleitta kuten jääkiekkoilijatkin. Norjan Ole Einar Björndalen teki historiaa voittamalla 4 kultaa ampumahiihdossa. Kisat päättyivät kultamitalihiihtäjien Johann Mühleggin, Olga Danilovan ja Larisa Lazutinan hylkäykseen dopingin vuoksi. Mitalisijoja muutettiin oikeuskäsittelyiden jälkeen vielä pari vuotta kisojen jälkeen, ja mitalitilaston kärkipaikka varmistui Norjalle.

Mitalitilastoa:

1. Norja  13  5  7
2. Saksa  12 16  8
3. USA    10 13 11
-----
8. Suomi   4  2  1

2006 Torino, Italia

Talviolympialaisia isännöi poikkeuksellisesti eurooppalainen suurkaupunki. Vuoden 2006 talvikisojen isännyyttä oli hakenut myös Helsinki. Suomi jäi kolmannen kerran talvikisahistoriassa ilman kultamitalia, mutta mitaleita saatiin peräti kahdeksassa eri urheilumuodossa, ja yhdeksännessäkin (ampumahiihto) tuli nelossija.

Kokonaan uusia suomalaisia mitalilajeja olivat alppihiihto, lumilautailu ja curling. Jääkiekossa miesleijonat ylsivät finaaliin häviten sen Ruotsille.

Kisoissa ei noussut yksittäistä supertähteä yli muiden. Menestynein urheilija oli eteläkorealainen short track -luistelija Ahn Hyun-Soo (3 kultaa, 1 pronssi).

Mitalitilastoa:

1. Saksa    11 12  6
2. USA       9  9  7
3. Itävalta  9  7  7
-----
19. Suomi    -  6  3

2010 Vancouver, Kanada

Suomalaisurheilijat saavuttivat Vancouverin kisoissa yhden hopean ja neljä pronssia, mikä oli vaatimattomin talviolympiasaalis sitten vuoden 1932.

Parhaaksi sijoituksen saavutti Peetu Piiroinen, joka saavutti hopeaa lumilautailun halfpipe-kilpailussa kisojen puolen välin paikkeilla. Lisää mitaleita tuli vasta kisojen loppupäivinä. Naishiihtäjät ottivat viestipronssin, minkä lisäksi Aino-Kaisa Saarinen hiihti pronssia 30 kilometrin yhteislähtökilpailussa.

Eniten ilmettä kirkastivat jääkiekkoilijat. Miesleijonat saavuttivat vaiherikkaan turnauksen päätteeksi pronssimitalin, ja Suomen naiset palasivat mitalikantaan 12 vuoden tauon jälkeen lyömällä riemukkaasti Ruotsin pronssiottelun jatkoajalla. Lähimpänä olympiavoittoa kävi Mika Poutala, joka johti 500 metrin pikaluistelua ensimmäisen lähdön jälkeen, mutta päätyi lopulta viidenneksi.

Mäkihyppääjä Janne Ahonen ja yhdistetyn hiihtäjä Hannu Manninen osallistuivat viidensiin Olympiakisoihinsa saavuttaen kumpikin neljännen sijan. Ilonaiheisiin kuului myös Laura Lepistön kuudes sija naisten taitoluistelussa.

Mitalitilastoa:

1. Kanada    14  7   5
2. Saksa     10  13  7
3. USA       9   15  13
-----
19. Suomi    -   1   4

2014 Sotshi, Venäjä

Suomalaisurheilijat voittivat Venältä kaikkiaan viisi mitalia. Vaikka kokonaissaldo Sotshista oli ehkä pienoinen pettymys, niin olympiakisat tarjosivat jälleen unohtumattomia hetkiä.

Hiihtoladulta naisten viestijoukkue otti hienosti hopeaa, mutta todellinen paukku tuli parisprintistä: ensin Aino-Kaisa Saarinen ja Kerttu Niskanen sivakoivat hopealle ja hetkeä myöhemmin Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi yllättivät voittamalla olympiakultaa. Lisäksi Enni Rukajärvi toi Suomelle hopeamitalin lumilautailun slope stylesta.

Kisojen jälkeen Sotshin olympialaiset saivat negatiivista julkisuutta isäntämaan järjestelmällisen dopingrikkomusten johdosta. Venäjän 13 kultasuorituksesta hylättiin jälkeenpäin neljä. Alkujaan Venäjä voitti kotikisoissaan maiden välisen mitalikilvan, mutta hylkäysten jälkeen maa tipahti mitalitaulukossa neljänneksi Norjan, Kanadan ja Yhdysvaltojen taakse.

Mitalitilastoa:

1. Norja     11   5  10
2. Kanada    10  10   5
3. USA        9   7  12
4. Venäjä     9   3   8
5. Hollanti   8   7   9
-----
18. Suomi     1   3   1

Lähteet: Suomen olympiakomitea