Oikeus: Sipoonranta voitti satojen tuhansien kiistan jätemaasta

Sipoonranta tuli tunnetuksi, kun Harry "Hjallis" Harkimo etsi projektille vuonna 2009 vetäjää Diili-ohjelmassa. Projekti on edennyt huonon taloustilanteen takia ennakoitua hitaammin.

Projekti kärsi myös jätemaaongelmasta, jonka korvauskiistaan käräjäoikeus nyt antoi ratkaisun.

Pienvenesataman maat

Sipoonranta Oy osti kesällä 2009 Vårstrand-nimisen tilan, jolla sijaitsi mm. Storörenin pienvenesatama, venevälitysliike ja veneiden talvisäilytyspaikka. Sipoonranta halusi rakentaa alueelle uusia taloja.

Maanrakennustyöt aloitettiin joulun alla 2009, jolloin paljastui että maaperään oli haudattu erinäistä jätettä ja romua, muun muassa tiiliä, betonia, terästä, autonrenkaita ja kantoja. Rakennusyhtiölle selvisi, että maa-alueelle oli ajettu vuosikymmenten mitaan ruoppausjätettä, moottoritien maatäytettä ja tiilitehtaan purkujätettä.

Salasiko myyjä?

Oikeudessa oli kyse siitä oliko alueen itse ja yrityksensä kautta vuodesta 1975 omistanut Per-Henrik Söderling jättänyt kaupan aikaan kertomatta jätetäytöistä ja maaperän kunnosta.

Oikeudessa kuultiin Sipoonranta Oy:n hallituksen puheenjohtaja Harkimoa, joka oli neuvotellut maa-alueesta Söderlingin kanssa. Harkimon mukaan myyjä ei kertonut ongelmista ja oli vakuuttanut, ettei pilaantunutta maata ole. Harkimon mukaan kauppahinta olisi ollut toinen, jos hän olisi tiennyt jätetäytöistä.

Söderling puolestaan sanoi kertoneensa Harkimolle Porvoon moottoritien pintamaista, ruoppauksista sekä tiili- että betonitäytöistä. Oikeudessa kuultujen todistajien kertomusten valossa näin ei kuitenkaan ollut.

Sipoonrannan juristit selvittivät Sipoon kunnan lupia ja alueesta rakennusvalvontaviranomaisille tehtyjä huomautuksia vasta kun ongelmat paljastuivat. Naapurit ja lähialueen asukkaat olivat esimerkiksi kirjoittaneet viranomaisille 1990-luvun alussa, että alueella on 1982-1991 tehty luvatonta maantäyttöä ja siinä on käytetty rakennuspurkujätettä ja renkaita.

Sopimusjuridiikkaa

Söderlingin mukaan osapuolet sopivat kauppakirjassa siitä, että ostajalla on vastuu maaperän kunnosta ja alueen soveltuvuudesta rakentamiseen. Käräjäoikeus totesi kuitenkin, että tämä kohta on kauppakirjan liitteessä, joka on sopimus Sipoon kunnan ja Hjallis Promotion -nimisen yhtiön välillä.

Sen sijaan Sipoonrannan ja Söderlingin sopimuksessa tällaista kohtaa ei ollut. Tässä kaupassa todettiin vain, että ostaja oli tutustunut alueen maaperäselvitykseen ja hyväksyy sen. Oikeus katsoi ostajan vastuun rajoittuvan maaperäselvitykseen, jossa ei jätemaita mainittu.   

Geo-Juva Oy:n vuonna 2008 tekemän maaperäselvityksen mukaan maassa oli havaittu yksittäisiä tiilenpaloja ja maa oli pilaantunut vain viiden senttimetrin pintakerroksesta.

Todellisuudessa jätettä oli pahimmillaan parin metrin syvyydeltä ja alueelta piti viedä maata pois 2000-3000 kuorma-autollista.

Käräjäoikeus totesi, että tapauksessa tavara ei kauppalain mukaisesti vastannut sitä mistä oli sovittu.

Myyjä ei kertonut kaikkea

Oikeus totesi, että Söderling jätti kertomatta Sipoonrannalle maaperän jätetäytöistä ja maan pilaantumisesta. Söderlingin olisi pitänyt ymmärtää, että tiedolla on merkitystä ostopäätökseen ja hintaan.

Oikeus lausui myös, että myyjä ei ollut vuosien mittaan noudattanut lakeja, viranomaismääräyksiä ja -lupia vaikka näin oli kauppakirjassa vakuuttanut. Maahan oli kaivettu jätelain vastaisesti mm. autonrenkaita, metalliromua, rakennusjätteitä ja kantoja.

Käräjäoikeus totesi, että Söderling oli velvollinen korvaamaan Sipoonranta Oy:lle kiinteistön maaperän puhdistuksesta aiheutuneet kulut, 330 000 euroa. Viivästyskorot huhtikuusta 2010 nostavat summaa reilulla sadallatuhannella eurolla.

Myyjä joutuu maksamaan myös Sipoonrannan oikeudenkäyntikuluja 60000 euroa.