Ohikulkijan tokaisu paljasti pälkäneläisen rivitalon alla muhineen täystuhon – "Haisevaa, tummaa, vetistä"

Rivitalo vajoaa, eikä kunta korvaa – eläkeläisen koti asumiskiellossa 0:24
Katso video paikan päältä: Tältä näytti pälkäneläisen Kalle Nikkilän asumieskieltoon asetetussa kodissa vuonna 2018

Pirkanmaan käräjäoikeudessa on tänään alettu käsitellä riita-asiaa, jossa kotinsa menettäneet rivitaloasukkaat vaativat korvauksia Pälkäneen kunnalta. 

Kyseessä on neljän asunnon asunto-osakeyhtiö Onkkaalanrivi Oy, jonka kurjistuneesta tilanteesta on käyty keskustelua vuosien ajan.

Pälkäneellä Takojanpolku 13:ssa sijaitseva rivitaloyhtiö on nimittäin rakennettu jätteillä peitetyn, Pälkäneen kunnan myymän soramonttutontin päälle vuonna 1988. Monttuun on asukkaiden kanteen taustatietojen mukaan lapattu kotitalous- ja likakaivojätteiden lisäksi teollisuus- ja rakennusjätettä. 

MTV Uutiset on kertonut aiemmin, että talon ja jätteiden välissä on noin kolmen ja puolen metrin vahvuinen hiekkakerros. Pälkäneen kunta sai tontin aikanaan vaihtokaupalla rakennusliikkeeltä, joka meni sittemmin konkurssiin.

Kun jätteet ovat vuosien saatossa hajonneet, maaperä rivitalon perustusten alla on mennyt uuteen uskoon.

Seinät halkesivat, lattia vinoutui

Oikeudessa kiistellään nyt siitä, onko kyse ympäristövahingosta, kuka maksaa ja kuka on vastuussa. Maahan ahdetulla ryönällä kun on ollut dramaattiset seuraukset Onkkaalanrivin asukkaille.

Asunnoista on tullut käyttökelvottomia. Ne ovat olleet jo vuosia asumiskiellossa. Esimerkiksi asuntojen seinät ovat halkeilleet ja lattiat kaltevoituneet. Pälkäneen kunta velvoitti taloyhtiön viimeisen asukkaan muuttamaan pois häädön uhalla kesäkuussa 2019.

Asukkaat katsovat, että asiasta on vastuussa huonokuntoisen tontin myynyt ja kaavoittanut Pälkäneen kunta. Kunta puolestaan on kiistänyt olevansa vastuussa tapahtuneesta ja vedonnut siihen, että talon rakennuttaja on aikanaan ollut tietoinen ongelmasta.

Asukkaat vaativat kunnalta 600 000 euron korvauksia muun muassa aiemmista korvausyrityksistä ja muista taloudellisesta vahingoista.

Osalla asukkaista on ollut asunnostaan vielä lainaa, mutta käytännössä sen panttina on ollut asumiskelvoton asunto. Asunto-osakeyhtiö on joutunut perimään osakkailta yhä vastikkeita toimintansa ylläpitämiseksi. 

Talon purkukustannusten on arvioitu tällä hetkellä olevan noin 90 000 euroa, kanteessa kerrotaan.

Liejun päällä

Asukkaiden käräjäoikeudelle toimittamassa kanteessa kerrotaan, että tieto entisen kaatopaikan sijainnista paljastui osin sattumalta.

Talossa oli vuosien 2016–17 vaihteessa tehty rakennuskatselmusta, kun paikalle sattunut ohikulkija ilmoitti, että talon paikalla oli hänen muistikuviensa mukaan sijainnut aiemmin kaatopaikka.

Rakennuksen alla olevaa maaperää alettiin tutkia. Muistikuva osoittautui todeksi.

Kanteen mukaan kairaustutkimuksissa noin viiden metrin syvyydestä paljastui haisevaa, tummaa, vetistä ja pilaantunutta maaperää, jonka seassa havaittiin muovia, puuta, suodatinkangasta ja maton paljoja.

Vastauksen mukaan on selvää, ettei luonnonmukaisella soraharjualueella maaperässä tavanomaisesti ole sekalaista yhdyskuntajätettä. 

Ympäristövahinkoa koskevan riita-asian käsittelyyn on varattu Pirkanmaan käräjäoikeudessa kolme käsittelypäivää.

Lue myös:

    Uusimmat