Oikeus: Poliisit jättivät tutkimatta kollegaansa liittyneen rattijuopumusepäilyn – tuomittiin virka-aseman väärinkäyttämisestä

Kyse oli tapahtumista Joensuussa viime vuoden lokakuussa.

Sivullinen autoilija ilmoitti hätäkeskukseen epäillystä rattijuoposta. Tehtävä annettiin poliisipartiolle, joka tajusi heti auton rekisterinumeron perusteella, että auto kuuluu saman poliisilaitoksen poliisimiehelle.

Puhalluskoe jätettiin tekemättä

Partio löysi auton poliisimiehen kotiosoitteesta, jolloin se kuittasi tehtävän päättyneeksi ilmoituksella "auto kotiosoitteessa, ei näyttöä ajosta". Syyttäjän mukaan näin poliisit jättivät kokonaan selvittämättä auton kuljettajan henkilöllisyyttä ja kuljettajan mahdollista päihtymystilaa puhalluskokeella.

Seurauksena poliisimieheen tai hänen lähipiiriinsä kohdistuva rikosepäily jäi kokonaan selvittämättä, syyttäjä sanoi.

Poliisit kiistivät syytteen

Käräjäoikeus oli samaa mieltä. Oikeus katsoi, että saavuttuaan auton omistajan kotiosoitteeseen poliisien olisi pitänyt toimia rikosepäilyn selvittämiseksi.

– He olisivat voineet tarkastaa ajoneuvon ulkoisesti ja arvioida, esimerkiksi konepeltiä kokeilemalla, onko kyseisellä ajoneuvolla hetkeä aiemmin ajettu. Tämän jälkeen he olisivat voineet mennä asunnon ulko-ovelle ja selvittää, onko asunnossa ketään kotona ja oleskeleeko mahdollinen kuljettaja asunnossa. Näillä toimilla he olisivat voineet selvittää ajoneuvon kuljettajan henkilöllisyyttä, oikeus sanoi tuomiossaan.

Oikeus: Virka-aseman väärinkäyttöä

Oikeus kiinnitti huomiota siihen, että syytetyt ovat kokeneita poliiseja. Oikeus katsoi näytetyksi, että he olivat jättäneet auton kuljettajan henkilöllisyyden selvittämättä hankkiakseen toiselle hyötyä ja näin ollen syyllistyneet virka-aseman väärinkäyttämiseen.

Kumpikin poliisi tuomittiin maksamaan 30 päiväsakkoa, josta koitui toiselle maksettavaa 780 euroa ja toiselle 1 110 euroa.

Poliisit: Ilmoituksen tekijä ei nähnyt kuljettajaa

Poliisit kiistivät syytteen.

He myönsivät tienneensä, että auton omistaja oli poliisi, mutta sanoivat, ettei se vaikuttanut tehtävän suorittamiseen. Koska ilmoituksen tekijä ei ollut nähnyt kuljettajaa, poliiseilla ei kertomansa mukaan ollut tilanteessa pakkokeinolain mukaista toimivaltaa suorittaa puhalluskoetta.

Kuskista jäi varteenotettava epäily

Auton omistanutta poliisia syytettiin tapahtumiin liittyen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Syyttäjän mukaan mies oli kuljettanut autoa niin, että auto oli ensin käynyt tienpientareella ja sitten vastaantulevien autojen kaistalla.Syytettä tukeva näyttö perustui vain hätäkeskukseen soittaneen toisen autoilijan kertomaan. Koska tämä ei ollut nähnyt kuljettajaa, oikeus katsoi, ettei näytön perusteella voitu poissulkea sitä vaihtoehtoa, että autoa olisi ajanut joku muu kuin syytteessä ollut poliisi. Näin ollen syyte hylättiin.