Bodominjärven kolmoismurhan oikeudenkäynnissä Espoon käräjäoikeudessa kuullaan tänään lääkäritodistajia. Nils Gustafssonia hoitaneen lääkärin mukaan Gustafssonin vammat olivat aitoja. Tapaturmakirurgiaan erikoistunut Töölön sairaalan ylilääkäri puolestaan pitää Gustafsonin väitettyä tajuttomuustilaa poikkeuksellisen pitkänä.
Nils Gustafssonin tajunnan tila oli alentunut, mutta mitään hengenvaaraa hänellä ei ollut, kertoi ensihoitoa antanut lääkäri. - Puheesta ei saanut selvää, emeritusprofessori Ilmo Hassinen kertoi. Syyttäjät ovat väittäneet, että Gustafsson teeskenteli vammojaan ja suuntasi epäilyt pois itsestään. Tätä selvitetään oikeudessa silloisia ja nykyisiä lääkäreitä kuulemalla.
Emeritusprofessori Ilmo Hassinen oli vuonna 1960 23-vuotias amanuenssi ja lääketieteen opiskelija Töölön sairaalassa. Hänen vuoronsa oli juuri loppumassa, kun Nils Gustafsson tuotiin sairaalaan.
- Annoin hänelle ensihoidon. - Hänen kasvoissaan oli haavoja, päässä ruhje, silmät olivat muurautuneet umpeen. Hänellä oli leukamurtuma. Elävin mielikuva liittyy posken läpäisseeseen haavaan. Se jäi mieleen, koska mietin miten haavan saa ommeltua niin ettei siitä jää arpea.
- Ompelin haavoja. Vieressä oli kaksi poliisia, joista toinen yritti kuulustella Gustafssonia. Potilas ei vastannut. Hän kyllä reagoi, kun hänen korvaansa huudettiin kovaa. Se oli sellaista yninää ja murahtelua. Kysymyksiä en enää muista, mutta tarkoituksena oli selvittää mitä oli sattunut.
Ei hengenvaaraa
Hassisen mukaan Gustafssonilla ei ollut mitään hengenvaaraa.
- Hänen tajunnantilansa oli alentunut. Jos potilas on tajuton, hän ei reagoi mitenkään. Stupor-tila on pikkaisen ylempi taso kuin tajuttomuus. Hassisen käsityksen mukaan heikkoon reagointiin vaikutti enemmän alentunut tajunnantaso kuin leukamurtuma.
- Ensihoidon jälkeen en enää koskaan nähnyt potilasta, Hassinen sanoi. Tarkempia arvioita Hassinen ei tajunnantilan alentumisen merkityksestä halunnut antaa.
- Asiantuntemukseni ei riitä. Olen ollut potilastyössä urani aikana vain kuusi kuukautta. Viimeiset 40 vuotta olen ollut biokemisti.
"Vammat ilmeisesti nyrkillä"
Tapaturmakirurgiaan erikoistunut Töölön sairaalan ylilääkäri Eero Hirvensalo piti Gustafssonin vammoja tavanomaisina nyrkiniskuvammoina.
- Tällaisia on meillä sairaalassa todella paljon.
Syyttäjän todistajana kuultu Hirvensalo oli perehtynyt Gustafssonin vanhoihin lääkärintodistuksiin ja uusiin Gustafssonille tehtyihin tutkimuksiin.
- Nämä leukamurtumat ovat matalaenergisiä vammoja, jotka eivät ole vaatineet suurta väkivaltaa. Tällaisia syntyy nyrkiniskuista. Se on tyypillinen pahoinpitelyvamma.
Gustafssonin kunnon selvittäminen on olennaista, koska syyttäjien mukaan Gustafsson on ollut toimintakykyinen ja peitellyt tekoa muun muassa tavaroita piilottamalla.
Hirvensalolta kysyttiin aivovammasta ja tajuttomuudesta.
- Aivovamman puolesta puhuu se, että pään alueelle on kohdistettu väkivaltaa. Tässä joudutaan puhumaan todennäköisyyksillä. Aivovamma ei ole kovin todennäköinen, mutta sitä ei voida sulkea pois.
Hirvensalon mukaan vanhat asiakirjat kertovat Gustafssonin tajunnan tilan olleen alentuneen 4-5 päivää. Gustafssonia oli kuvattu uneliaaksi.
Tajuttomuus poikkeuksellisen pitkä
- Tajuttomuuden kesto on poikkeuksellisen pitkä, mutta mitään jälkiseuraamuksia ei ole kuitenkaan ollut. Tajuttomuusaika viittaa erittäin vaikeaan aivovammaan, mutta kaikki muu viittaa lievempään vammaan. Hirvensalon mukaan tajuttomuuden keston perusteella ei voi tehdä tässä tapauksessa päätelmiä vamman vakavuudesta.
- Tutkimusten mukaan hyvin harvoilla pahoinpitelyn uhreilla on aivovamma.
Hirvensalon mukaan Gustafssonilla sairaalassa kello 14 kuvatusta yninästä ja heikosta reagoinnista voi tehdä kaksi johtopäätöstä.
- Joko tajunnantaso on alentunut tai sitten henkilö ei halua vastata. Jos tajunnantaso olisi vielä noin monta tuntia tapahtuman jälkeen alentunut, niin kyseessä pitäisi olla vakava aivovamma.
- Tässä on ristiriita. Jos tajunnantaso on alentunut vielä iltapäivällä, se edellyttäisi syvää tajuttomuustilaa tapahtuma-aikaan.
Eilisen istunnossa murhapaikalle tulleet poliisit ja siellä aiemmin aamulla olleet ihmiset kertoivat myös pienistä liikkeistä ja yninästä. Gustafssonia kuitenkin pidettiin sairalassa pitkään? syyttäjä kysyi.
- Pitkä vuodelepo oli silloin enemmän sääntö kuin poikkeus, Hirvensalo sanoi.
(MTV3)
Lue lisää Bodominjärven oikeudenkäynnin etenemisestä MTV:n erikoissivuilta
(Seitsemän uutiset 26.08.2005)