Jos ei kaipaa jouluksi puun pihkaista tuoksua, vaihtoehto aidolle joulukuuselle voi olla vaikka paperinen. Paperista myös hääpuvun suunnitellut teollinen muotoilija Tuija Asta Järvenpää ideoi paperipuunsa muutama vuosi sitten omaan sinkkunaisen talouteensa.
Kuusi on juhlistanut suomalaista joulua 1800-luvulta saakka. Nykyään suomalaiset kantavat jouluksi noin puolitoista miljoonaa kuusta koristamaan koteja ja julkisia tiloja.
Vaikka poikamiesbokseissa ja nuorten aikuisten kodeissa koristellaan jukkapalmujakin, kuusi on edelleen arvossaan. Siksi Tuija Asta Järvenpään paperikuusi tuntuu lähes ennenkuulumattomalta.
Teollinen muotoilija sai idean paperikuuseensa yli kymmenen vuotta sitten. Valmista kauppatavaraa siitä tuli vuonna 2007. Nyt netistä tilattava parimetrinen tuloste toimitetaan perille pahvisessa putkilossa.
– Tein vuonna 1996 itselleni jouluksi "paperikuusen" mustavalkoisesta jättivalokuvatulosteesta, jossa oli kuvattuna mäntymetsää. Olin löytänyt tulosteen roskiksesta. Vuonna 2000 ryhdyin kuvaamaan kuusia itse. Jättitulosteen tekeminen oli silloin vielä hyvin kallista. Vasta 2007 tein kuvan valmiiksi ja teetin ensimmäiset omat paperikuuset, Järvenpää selvittää.
Joulukuusen kehittely lähti omasta tarpeesta.
– Kun on asunut sinkkuna yksin ja viettänyt joulut ehkä jossain muualla, huoneen täyttävän ison joulukuusen hankkiminen on ollut vähän perusteetonta. Silti olen aina pitänyt joulukuusesta. Se tuo kotiin aivan erilaisen, ihanan tunnun.
Tätä nykyä Järvenpää ei kaipaa paperisessa kuusessaan edes tuoksua; siten suunnitteilla ei ole myöskään wunderbaum-tyyppistä tuoksuversiota.
– Ei ainakaan toistaiseksi. Suosittelen kävelyä aidossa metsässä, jota täällä riittää, Järvenpää nauraa.
Kaunista, kevyttä ja kierrätettävää
Paperi on taipunut Tuija Asta Järvenpään hyppysissä moneen muotoon. Samoihin aikoihin, kun hän sai ajatuksen paperikuusesta, alkoi myös paperisen hääpuvun kehittely.
Paperissa muotoilijaa kiehtoo muun muassa sen kierrätettävyys.
– Paperi on ensimmäisiä asioita, joiden kierrätys järjestettiin Suomessa. Se on myös kevyt, kaunis ja joskus hyvin kestäväkin raaka-aine. Paperista tehdessään ei tarvitse kokea hirveitä omantunnon tuskia, koska sen saa vietyä helposti paperinkeräykseen.
Miten suunnitella lisää tavaraa lisäämättä sitä?
Muotoilija suunnittelee työkseen maailmaan uutta tavaraa. Tuija Asta Järvenpään haave on ollut kuitenkin vähentää tavarapaljoutta.
– Se on ollut aika vaikea yhtälö, täytyy sanoa. Ihminen on utelias ja ajatteleva olento ja haluaa tuottaa uutta; se on meidän perusominaisuutemme. Kun tekniikka kehittyy, on pakko päästä kokeilemaan ja nähdä tuotteet uudenlaisina. Teollistuminen on puolestaan tuonut massatuotannon. Siten sitä yhtä esinettä, jonka on suunnitellut, voikin olla yhtä äkkiä tuhansia ja miljoonia. Se tekee suunnittelutehtävän haastavammaksi.
Vaikka Järvenpään erikoisimmat innovaatiot ovat lähes kertakäyttöisiä, kertakäyttökulttuuri harmittaa häntä.
– Toisaalta jos se on tapa pystyä pitämään talouttamme yllä, on mietittävä, miten se voitaisiin ympäristöystävällisesti. Minusta on ylipäätään utopistista ajatella, että joutuisimme pysähtymään ja käyttämään aina vanhaa uusiksi. Eikä tämä ole minusta edes ahdistava tilanne. Päinvastoin on ihanaa, että meillä ovat edessä ihan uudenlaiset haasteet.
Paperikuusi myy ulkomailla
Tuija Asta Järvenpää myy paperisia joulukuusiaan tätä nykyä netissä. Tuotetta hän ei ole juurikaan markkinoinut. Kauniiksi kehutun kuusen kauppa käy verkkaan. Enemmän näyttelyiden kuin nettiputiikin kautta tutuksi tullutta kuusta on myyty lähinnä ulkomaille, kuten Japaniin, Hollantiin ja Ranskaan.
Muotoilijan tulevaisuuden toiveissa on yksittäisten kuusten lisäksi kehitellä kokonainen paperipuumetsä, jossa olisi erityyppisiä kuusia ja niiden kantoja sekä muita puulajeja, kuten pihlajia ja koivuja.
Joulua Järvenpää odottaa tänä vuonna Kemijärven taiteilijaresidenssissä. Siellä hän työstää muun muassa paperimekkojaan ja valoseinä- ja valotaloideoitaan.
– Tuhansien muiden ideoideni lisäksi toivon voivani tehdä jotain, mikä hyödyttäisi kemijärveläisiä.