Nyt Ahvenanmaalla tehdään sokerijuurikkaasta huippuluokan rommia

Viinanpolton ohella Bongon tehtaasta on tullut myös matkailukohde. Kesän aikana tilalla käy 25000 vierasta maistelemassa tuotteita ja syömässä talon erikoisuutta, rapuja ja grillattua strutsia. "Ravintolan" seinällä oleva pöytäkartta kertoo jopa tasavallan presidentin vierailleen Tjudössä. Toiminta pyörii pääosin Erikssonin oman perheen voimin. Mukana ovat Bongon vanhemmat, puoliso ja poika. Kiireisenä sadonkorjuun aikana on myös palkattua työväkeä.

Ahvenanmaan maatalous on saanut viinatehtaasta merkittävän tukijalan. Kakkosluokkaan menneet omenat eivät aikaisemmin kelvanneet oikein kenellekään. Bongo muistelee, että teollisuus maksoi markka-aikana viljelijälle 60 penniä omenakilosta. Viinatehdas maksaa kakkosluokan sadosta nyt lähes kaksinkertaisen hinnan.

Kobba Libre -rommista tuli "sensaatiomaisen" hyvää

Vuosi sitten Eriksson ryhtyi valmistamaan rommia. Hän keksi raaka-aineeksi sokerijuurikkaan tai oikeammin sokerinvalmistuksen sivutuotteena syntyvän siirappimaisen melassin. Viime vuoden lopulla Kobba Libre -rommi voitti Ruotsissa järjestetyn Skärgårdsbrännaren-kilpailun, jonka makuraati asetti Bongon rommin jopa maailman tunnetuimpien merkkien edelle.

Kobba Libre -nimi kuulostaa vitsiltä, mutta ei sitä välttämättä ole. Nimi tulee kaikille ruotsinlaivoilla matkustaneille tutuksi tulleesta Maarianhaminan edustalla olevasta vanhasta kaksikerroksisesta Kobbaklintar-luotsiasemasta, jota tarkoitusta varten perustettu yhdistys parhaillaan korjaa.

Pullon etiketissä on taiteilija Juha Pykäläisen suunnittelema kuva luotsiasemasta. Eriksson maksaa jokaisesta rommipullosta osan korjauskustannuksiin. Bongo Erikssonin viinoja ei toistaiseksi kannata etsiskellä Alkon hyllyiltä. Tuotteita saattaa olla silloin tällöin joidenkin laivojen tax-free-myymälöissä. Lisäksi niitä voi maistella mm. muutamissa Helsingin parhaissa ravintoloissa.