Tutustu nykyaikaisen viisiottelun ohjelmaan Lontoon olympialaisissa
Nykyaikainen viisiottelu oli olympialiikkeen isän paroni Pierre de Coubertinin keksintö. ”Nykyaikainen” korosti eroa antiikin kisojen viisiotteluun, jonka lajeja olivat juoksu, pituushyppy, keihään- ja kiekonheitto sekä paini. Kilpailun lajit – ratsastus, miekkailu, ammunta, uinti ja maastojuoksu – korostivat ratsuväkiupseerin taitoja, jotka itse asiassa olivat jo Coubertinin aikana käymässä vanhanaikaisiksi.
Olympiakisoissa laji oli ensi kerran Tukholmassa 1912. Vuosina 1952–92 ohjelmassa oli myös joukkuekilpailu. Naiset kilpailivat Sydneyssä 2000 ensi kertaa olympiamitaleista. Yhdistetystä hiihdosta tuttu Gundersen-menetelmä maastojuoksussa otettiin käyttöön Los Angelesissa 1984. Barcelonassa 1992 kisaa lyhennettiin viidestä päivästä neljään ja ratsastus oli päätöslajina maastojuoksun sijaan. Atlantassa 1996 kisa puristettiin vain yhteen päivään ja maastojuoksu sijoitettiin taas viimeiseksi.
Alkuaikoina viisiottelua hallitsivat luonnollisesti upseerit. Ensimmäinen siviilimies olympiavoittajana oli Ruotsin Lars Hall vuoden 1952 kilpailussa Hämeenlinnassa. Ruotsi voitti lajin ensimmäisestä 10 henkilökohtaisesta kultamitalista 8. Nyttemmin lajia on hallinnut Unkari, jonka 1960 alkanut mitaliketju katkesi vain boikottivuonna 1984.
Suomi kuului viisiottelun valtamaihin 1950-luvulla. Vielä Münchenissä 1972 saavutuksena oli joukkuepronssi. Viimeisen kerran Suomella on ollut olympiaedustus Los Angelesissa 1984.
Suomen mitalit
Hopeaa:
1956 henk.koht. Olavi Mannonen
Pronssia:
1952 joukkuek. Olavi Mannonen, Lauri Vilkko,
Olavi Rokka
1956 henk.koht. Wäinö Korhonen
joukkuek. Olavi Mannonen, Wäinö Korhonen,
Berndt Katter
1972 joukkuek. Risto Hurme, Veikko Salminen,
Martti Ketelä
Teksti: Suomen olympiakomitea